August Mäkipeska
Wikipedia
August Mäkipeska (3. syyskuuta 1812, Ruovesi – 7. helmikuuta 1887, Tampere) oli suomalainen talonpoika, valtiopäivämies ja säätynsä valtiopäiväryhmän puhemiehenä.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Tausta
Mäkipeska syntyi hyvin vaatimattomiin oloihin renkinä työskennelleen Heikki Heikinpojan ja tämän vaimon Maria Antintyttären perheeseen. Tosin August Heikinpojan syntymän aikoihin perhe hankki itselleen Tiuran kruununtöllin, mutta se ei juuri perheen taloudellista asemaa parantanut.
Vuonna 1842 Mäkipeskasta tuli pienen maatalon isäntä, sillä ahkerana ja säästäväisenä hän toteutti monen muun maata omistamattoman nuoren miehen tavoin unelmansa omasta maasta ja osti pienen tilan Ruoveden syrjäseudulta. Myöhemmin hän myi tämän ensimmäisen oman tilansa ja osti uuden, lähellä Ruoveden kirkonkylää sijaitsevaan maatilaan. Tämä uusi tila antoi Augustille myös sukunimen, joka tuli tunnetuksi koko maan poliittisessa elämässä 1800-luvun valtiopäivien yhteydessä.
[muokkaa] Poliittisen elämän alku
Säädyltään talonpoikana Mäkipeska aloitti yhteiskunnallisen toimintansa hyvinkin tavanomaisesti, oman kotipitäjänsä yhteisten asioiden hoitamisella. Näin hänen lähiympäristönsä oppi hänet tuntemaan pätevänä asioiden hoitajana. Hän toimi mm. kihlakunnanoikeuden lautamiehenä, köyhäinhoidon, joka oli pitäjän ehkä tärkeimpiä toimialueita, esimiehenä sekä seurakunnan vt. lukkarinakin.
[muokkaa] Valtiopäivämies
Kun vuonna 1863 alkoi uudelleen pitkään keskeytyksissä olleiden maapäivien toiminta maassamme, niin Mäkipeska lähti innolla mukaan myös näihin valtakunnallisiin rientoihin. Hänet valitiinkin Ylä-Satakunnan alisen (eli Ruoveden) tuomiokunnan valtiopäivämieheksi vuosien 1863-1864 maapäiville.
Talonpoikaissäädyn ongelma oli sen osanottajien poliittinen kokemattomuus ja vähäinen aiempi osallistuminen valtakunnantason poliittiseen elämään. Kaikkein aktiivimmat talonpojat eivät olleet syytä tai toisesta tuleet edes valituiksi. Myös säädyn jäsenten yleinen tuntemattomuus oli toimintaa vaikeuttava tekijä. Ongelmaksi nousi säädyn puhemiehen valinta. Valitsijat kuitenkin muistivat, että erässä aiemmassa yleisessä maanviljelykokouksessa oli Mäkipeska käyttänyt asiantuntevia ja rakentavia puheenvuoroja. Lisäksi hänellä oli ollut sujuva ulosanti ja hyvä arvostelukyky. Näin valinta päätyi Mäkipeskaan.
Vielä kaksilla seuraavillakin valtiopäivilla Mäkipeska toimi samassa säätynsä puhemiehen tehtävässä. Valinta oli siis ollut onnistunut. Tämän jälkeen hän ei enää osallistunut valtiopäiville ja valtakunnan politiikkaan koska oli menettänyt vaalikelpoisuutensa. Valituksi saattoi näet tulla vain talonpoikaista maata omistava henkilö ja Mäkipeska oli myynyt oman maatilansa vanhimmalle pojalleen.
Toimiessaan säätynsä puhemiehenä ei August Mäkipeskä voinut otta osaa säädyssä käytyyn yleiseen keskusteluun tai kantaa julkisesti suuntaan tai toiseen. Tehtävässään hän kuitenkin onnistui, silä loistavana puhujana hän vaikutti yleisellä esiintymisellään. Lisäksi hän selvisi mainosti kolmen muun säädyn edustajien kanssa yhteisistä neuvotteluista ja tehtävistä. Jopa ruotsinkielinen Helsingfors Dagblad kehtui hänen toimintaansa ja ihmetteli miten talonpoikainen sääty oli vastoin kaikkia ennakko-odotuksia saanut Mäkipeskan kaltaisen pätevän puhemiehen.
Poltiittisen uransa aikana Mäkipeska sai paljon tunnustusta. Vuonna 1868 hänelle myönnettiin keisarin suomalaisista varoista 2 000 markan suuruinen palkinto "suosion osoitukseksi niistä kansalaisansioista, joita Mäkipesä on osoittanut talonpoikaissäädyn puhemiehenä ja hoitaessaan köyhiä kunnassaan".
[muokkaa] Elämän loppuvaiheet
Valtiopäiväuran jälkeen Mäkipeskan elämä kulki tavallaan alaspäin, sillä myytyään talonsa hän muutti Tampereelle ja aloitti siellä joukon erilaisia liikeyrityksiä. Nämä yritykset eivät kuitenkaan menestyneet ja niin Mäkipeska menetti varallisuutensa ja joutui suuriin taloudellisiin vaikeuksiin. Loppuelämänsä aikana hän kärsi suurta puutetta.
[muokkaa] Lähteet
- V. Hytönen: Talonpoikaissäädyn historia I–II 1921–1924.
