Brahmaguptan kaava
Wikipedia
Geometriassa Brahmaguptan kaavalla voidaan löytää mielivaltaisen nelikulmion pinta-ala. Yleisimmässä erikoistapauksessaan sillä voidaan laskea jännenelikulmion pinta-ala.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Perusmuoto
Helpoiten muistettava muoto Brahmaguptan kaavasta antaa jännenelikulmion, jonka sivun pituudet ovat a, b, c ja d, pinta-alan:
missä s on nelikulmion piirin puolikas:
[muokkaa] Brahmaguptan kaavan todistus
Jännenelikulmion pinta-ala = Kolmion pinta-ala + kolmion pinta-ala:
Koska ABCD on jännenelikulmio, on Siis sinA = sinC, joten
Soveltamalla kosinilausetta kolmioihin ja saadaan
Sijoittamalla cosC = − cosA (koska kulmat A ja C ovat toistenta suplementtikulmia) ja järjestelemällä termejä saadaan
- 2cosA(pq + rs) = p2 + q2 − r2 − s2.
Sijoittamalla tämä pinta-alan kaavaan saadaan
joka edelleen voidaan kirjoittaa muodossa
Koska on
ja lopulta
[muokkaa] Brahmaguptan kaava yleisessä nelikulmiossa
Yleisen nelikulmion pinta-alan laskemisessa tarvitaan sivujen pituuksien lisäksi tietää nelikulmion vastakkaisten kulmien summa:
missa θ on puolet vastakkaisten kulmien summasta. Koska jännenelikulmion vastakkaisten kulmien summa on , voidaan yleista kaavaa käyttää jännenelikulmion pinta-alan laskemiseen.
[muokkaa] Erikoistapaus
Brahmaguptan kaavan erikoistapauksena saadaan Heronin kaava.