Carl Jonas Love Almqvist

Wikipedia

C. J. L. Almqvist Carl Peter Mazerin maalauksessa noin vuonna 1835

Carl Jonas Love Almqvist (28. marraskuuta 1793 – 26. syyskuuta 1866) oli ruotsalainen kirjailija. Hän tarkasteli kustavilaista yhteiskuntaa ja mm. sukupuolirooleja kriittisesti. Almqvistin romanttinen tuotanto vaikutti Suomessa J. L. Runebergin ja Fredrika Runebergin teoksiin.

Almqvist opiskeli papiksi ja työskenteli mm. opettajana ja sanomalehtimiehenä. Hän joutui hankaluuksiin Ruotsissa ja muutti ensin Yhdysvaltoihin ja sieltä Saksaan, jossa kuoli.

Varoitus: Seuraava kirjoitus saattaa paljastaa yksityiskohtia juonesta.

[muokkaa] Det går an

Yksi Almqvistin tunnetuimmista teoksista on vapaata rakkautta, miehen ja naisen aviotonta rakkaussuhdetta, käsittelevä romaani Det går an (suom. Käy laatuun). Siinä lasimestarin tytär Sara Videbeck ja kersantti Albert kohtaavat laivalla ja rakastuvat toisiinsa. He valitsevat kuitenkin avioliiton sijaan avoliiton ilman kirkon siunausta, jotta kummankin vapaus säilyisi.

Det går an herätti aikanaan paljon huomiota Ruotsissa, ja sitä pidettiin siveettömänä. J. V. Snellman kirjoitti teokselle samannimisen ilman tekijän nimeä ilmestyneen jatko-osan (suom. Sopii ja Käy laatuun), joka kuvaa Saran ja Albertin yhteiselämän toimimattomaksi. Snellmanin romaanin taustalla on ajatus, ettei Almqvistin kuvaama vapaa suhde ole mahdollinen sukupuolten välisten erojen vuoksi.

[muokkaa] Suomennetut teokset

Araminta May (Emil Vainio 1908)
Kansakunnan kirja (J. Karsten 1843; myös nimellä Työn kunnia, G. W. Edlund 1876)
Kappeli (G. W. Edlund 1850) (Kapellet, 1838)
Kappeli; Skällnoran mylly (Karisto 1924) (Kapellet; Skällnora kvarn, 1838)
Kuningattaren jalokivikoru (Otava 2001) (Drottningens juvelsmycke, 1834), historiallinen romaani oopperanaamiaisista, joissa Kustaa III murhataan.
Käy laatuun (Karisto 1919) (Det går an, 1839)
Työn kunnia (Isak Julin 1909)