Deukalion
Wikipedia
Deukalion (kreik. Δευκαλίων) oli kreikkalaisessa mytologiassa Prometheuksen ja Pronoian poika.[1] Hän oli Thessalian kuningas asuen Kymoksessa Fthiotiksessa, jonne hän myös hautasi aikanaan puolisonsa Pyrrhan.[2] Deukalion rakensi Olympon Zeuksen temppelin Ateenaan, jonka läheisyyteen hänet myöhemmin haudattiin.[3]
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Deukalionin vedenpaisumus
Ihmisten turmeltuneisuuden takia Zeus päätti lopettaa pronssiajan suurella vedenpaisumuksella.[4] Tähän päätökseen vaikutti ennenkaikkea Lykaonin pojat omalla epähurskaudellaan.[5]
Prometheus oli neuvonut poikiaan rakentamaan aluksen (arkin), johon Deukalion ja Pyrrha sitten nousivat rankkasateiden alettua. Koko Kreikka peittyi veden alle, ja vasta yhdeksän yön ja yhdeksän päivän jälkeen tulvan hillittyä he rantautuivat Parnassos-vuorelle[4] tai muulle Othryksen huipulle.[1] Oikeamielinen Deukalion ja hänen vaimonsa Pyrrha olivat ainoat eloonjääneet, joskin joissakin lähteissä mainitaan myös muutamia muita pelastautuneen vuorten huipuille.[4]
Deukalion kysyi neuvoa Themiksen oraakkelilta, mitä pitäisi tehdä, jotta maa saataisiin taas kansoitettua - toisen lähteen mukaan Zeus itse antoi käskyn. Hän sai neuvon heittää äitinsä luut olkapäänsä yli. Aluksi he kauhistuivat moisesta häpäisystä, mutta pian he ymmärsivät äidin tarkoittavan Gaiaa - äiti maata - ja luiden kiviä. Niinpä he alkoivat heitellä kiviä olkapäidensä yli ja ne muuttuivat ihmisiksi - Pyrrhan naisiksi ja Deukalionin miehiksi.
[muokkaa] Deukalionin jälkeläiset
Deukalion sai Pyrrhan kanssa vähintään viisi lasta: Protogenea, Hellen (josta tuli kreikkalaisten kantaisä), Graikos, Thyia ja Orestheus.[6] Mahdollisesti heillä oli myös kuudes lapsi Amfiktyon.[7]
[muokkaa] Yhteydet muihin perimätietoihin
Deukalion-myytti muistuttaa hyvin läheisesti Raamatun kertomusta Nooasta ja vedenpaisumuksesta arkin rakentamisineen. Yhtäläisyyksiä on löydettävissä myös Gilgamesh-eepokseen.
