Eläinten rokottaminen
Wikipedia
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä tai viitteitä. Voit auttaa parantamaan artikkelia lisäämällä asianmukaisia lähteitä. |
 |
Tämän artikkelin määritelmä puuttuu tai on huonosti laadittu. |
| Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
Eläinten rokottamisen periaatteet ovat tietysti samat kuin ihmistenkin rokottamisessa. Suomessa eniten rokotetaan lemmikkieläimiä (kaloista ei tässä tietoja). Koirien tavallisia rokotteita ovat penikkatauti, tarttuva maksatulehdus ja parvo. Nämä sisältyvä ns kolmoisrokotteeseen. Laajempi neloisrokote sisältää näiden lisäksi myös kennelyskän eli parainfluenssa rokotteen. Yleinen rokote on myös raivotauti- eli rabiesrokote, jonkin verran koiria rokotetaan myös leptospiroosia vastaan. Ulkomaisissa rokotustodituksissa kirjainlyhenteen D ja S tarkoittava penikkatautia (Distemper, Staupe), A tarkoittaa tarttuvaa maksatulehdusta (adenovirus) ja P tarkoittaa parvoa. Pi tulee parainfluenssasta ja tarkoittaa siis kennelyskää, L on leptospiroosi ja R raivotauti. Koirat rokotetaan yleensä 12 ja 16 viikon iässä, vuoden vanhoina ja sitten kahden vuoden välein. Rokotetarve saattaa muuttua ja ainakin matkustettaessa ulkomaille koiran kanssa, kannattaa tarkistaa eläinlääkäriltä rokotetarve.
Kissojen rokotus on periaatteessa samanlaista mutta vastustettavina tauteina ovat kissarutto (parvo) sekä erää hengitystietulehdukset. Kissoille annetaan raivotautirokote kuten koirille.
Lemmikkieläimistä freteillä on omat rokotusohjelmansa, samoin turkiseläimille. Siipikarjalle käytetään joskus inhaloitavia rokotteita tai rokote annetaan juomaveden mukana.
Hevosten tärkein rokote on jäykkäkouristus- eli tetanusrokote. Hevonen on erittäin herkkä jäykkäkouristukselle. Yleensä se annetaan influenssarokotteen kanssa. Rokotusohjelmat vaihtelevat koska ravi- ja ratsuhevosilla on erilaiset vaatimukset kilpailuihin. Tiineille tammoille annetaan lisäksi virusaborttirokotteita, joka on herpesviruksen aiheuttama hengitystietulehdus, joka voi aiheuttaa keskenmenon eli luomisen. Hevonen voidaan rokottaa myös rabiesta vastaan mutta se ei ole kovin yleistä.
Lampaita rokotetaan klostridien aiheuttamia sairauksia vastaan, samaa rokotetta voidaan käyttää vuohille, alpakoille ja laamoille. Rokotustarve suunnitellaan tilakohtaisesti.
Naudoille ei ole Suomessa rokotteita. Eräät rokotteet ovat jopa kiellettyjä, jotta huomattaisiin nopeasti, jos joku tauti ilmestyisi maahan. Rokottamiskielto on usein edellytys lihan ja lihatuotteiden vientiä varten. Esimerkiksi maasta, jossa rokotetaan suu- ja sorkkatautia vastaan, ei yleensä voida osteta lihaa muihin maihin.
Sikoja voidan rokottaa sikaruusua vastaan. Se on erysipelothrix rhusiopathiae bakteerin aiheuttama yleistulehdus. Suurissa, nykyaikaisissa sikaloissa rokotetarvetta ei yleensä ole. Sioille annetaan myös jonkin verran coli-rokotteita.
Usein käytetään rokotesanaa virheellisesti esim. injektioina annettavista loislääkkeistä tai muista injektioista.
