Eurasier
Wikipedia
| Eurasier | |
|---|---|
 |
|
| Avaintiedot | |
| Alkuperämaa | Saksa |
| Määrä | Suomessa parisataa yksilöä |
| Rodun syntyaika | 1960-luku |
| Alkuperäinen käyttö | rekikoira |
| Nykyinen käyttö | seurakoira |
| Elinikä | |
| Muita nimityksiä | |
| FCI-luokitus | ryhmä 5 |
| Ulkonäkö | |
| Paino | uros 23–32 kg, narttu 18–26 kg |
| Säkäkorkeus | urokset 52–60 cm ja nartut 48–56 cm |
| Väritys | kaikki paitsi maksanruskea, valkoinen ja valkokirjava |
Eurasier on saksalainen pystykorvainen koirarotu. Suomessa kanta on parisataa yksilöä.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Ulkonäkö
Eurasier on keskikokoinen ja tasapainoisesti rakentunut koira. Sillä on keskipitkä karhea karva. Eurasier voi olla melkein minkä värinen tahansa. Vain maksanruskea, valkoinen ja valkokirjava eivät ole rotumääritelmässä hyväksyttyjä. Urosten säkäkorkeus on 52–60 cm, ihanteellinen säkäkorkeus on 56 cm. Narttujen säkäkorkeus on 48–56 cm, kun ihanteellinen koko on 52 cm.
[muokkaa] Luonne ja käyttäytyminen
Eurasier on itsevarma, rauhallinen ja sillä on korkea ärsytyskynnys. Se on pidättyväinen vieraita kohtaan, mutta vihaisuus tai arkuus eivät kuulu rodun luonteenpiirteisiin. Eurasier ei hauku turhasta. Se soveltuu hyvin seurakoiraksi kaupunkiasuntoon ja perheeseen jossa on lapsia. Eurasier ei ole pelkkä ulkokoira. Se on suhteellisen helppo koulutettava eri harrastuslajeihin. Rodulla ei ole riistaviettiä.
[muokkaa] Alkuperä
Rodun kehitti Julius Wipfel, og Charlotte Baldamus et al. Rotu syntyi vuonna 1960, kun chow chow ja deutscher wolfspitz risteytettiin, kerran siinä on käytetty myös samojedinkoiraa. Siksi rotua on nimitetty aluksi wolfchowksi. FCI hyväksyi eurasierin rotumääritelmän vuonna 1973. Ensimmäiset eurasierit tuotiin Suomeen 1980-luvun lopulla.
[muokkaa] Terveys ja turkin hoito
Perinnöllisinä sairauksina eurasiereilla on esiintynyt lonkkavikaa, vuonna 1997-3/2003 tutkituista (91) 31,87%:lla. Lisäksi rodulla on esiintynyt tutkituista (61) 14,75%:lla muutoksia kyynärnivelissä. Eurasierin turkki kammataan noin kerran viikossa. Metallikampa on paras apuväline. Turkki pestään tarvittaessa ja se kuivataan mielellään hiustenkuivaajalla.
