Fredrik Paksuniemi
Wikipedia
Fredrik Paksuniemi (12. tammikuuta 1840, Kittilä - 1921), "Penikkamaan Paksu-Feetu" tai "Penikka-Feetu", oli yhdessä veljensä Pietari Hanhivaaran kanssa uudenheräyksen ensimmäisiä saarnaajia. Hän teki laajoja saarnamatkoja ympäri Lappia.
Fredrik Mikonpoika (os. Jokela) nai talontyttären Johannan ja vaihtoi sukunimekseen Paksuniemi Kittilän Könkäällä sijainneen vaimon kotitilan mukaan. Perhe asui saman kylän Penikkamaa -nimisellä tilalla. Koulusivistystä Paksuniemi ei saanut, mutta hankki laajat tiedot itseopiskelulla ja kotikirjaston kartuttamisella.
Monet aikalaiset antoivat vaikutelman älyllisesti ja hengellisesti uteliaasta, valistushenkisestä, sujuvasanaisesta ja leikkisestäkin "pikkuprofeetasta". Tästä kertoo myös Aatu Heiskasen Armon Sanomat -lehdessä julkaistu negrologi: "Hänellä oli monessa kohdassa vapaampi ja avarampi käsitys kuin on yleensä lestadiolaisilla kristityillä." Kerran hän totesi: "Minulla on siitä Raamatun paikasta sellainen ymmärrys etten uskalla sitä kenellekkään lausua."
Hengen hoitamisen lisäksi Paksuniemi oli kiinnostunut maallisten asioiden hoitamisesta. Hän edusti Lapin tuomiokuntaa ja talonpoikia vuoden 1891 säätyvaltiopäivillä.[1] Paksuniemi oli aktiivisesti mukana myös kunnallishallinnossa, muun muassa kunnallislautakunnassa, vaivaistalon ja kansakoulun johtokunnissa.[2]
Lars Leevi Laestadiuksen lähetti Juhani Raattama, joka tiettävasti antoi Penikka-Feetulle ja hänen veljelleen "voitelun hengelliseen virtaan", vertasi veljeksiä ytimekkäästi: "Feetulla on terävä miekka ja Pietillä väkevä henki.[3]
Fredrik ja Johanna Paksuniemellä oli kaksi poikaa, Fredrik ("pikku Feetu", s. 1869) ja Juho (s. 1878).
