Gheorghe Gheorghiu-Dej
Wikipedia
Gheorghe Gheorghiu-Dej (syntyjään Gheorghe Gheorghiu, 8. marraskuuta 1901, Barlad – 19. maaliskuuta 1965, Bukarest) oli romanialainen kommunistipoliitikko. Hän toimi Romanian kommunistipuolueen pääsihteerinä vuosina 1945–1965 ja pääministerinä vuosina 1952–1965.
Hän oli työläisperheestä. Gheorgiu- Dej liittyi Romanian kommunistipuolueeseen vuonna 1930 ja hänet valittiin sen keskuskomiteaan 1936. Hänet vangittiin rautatieläisten Griviţan lakosta vuonna 1933 ja hän oli vankeudessa Târgu Jiun leirillä vuoteen 1944 asti. Hän oli puolueen vankilaosaston johtaja, erotuksena niistä jotka asuivat maanpaossa Neuvostoliitossa.
Gheorghiu-Dej pakeni leiriltä elokuussa 1944 ja tuli valituksi pääsihteeriksi 1945 ja Petru Grozan kommunistisen "talonpoikaisrintaman" hallituksen talousministeriksi 1945. Hän otti osaa Pariisiin rauhanneuvotteluihin 1946–1947. Kommunistipuolueen pääsihteerinä hän oli Ana Paukerin ja moskovanmielisten kommunismien toiminnan varjossa vuoteen 1952 asti. Ana Pauker ja moskovanmieliset erotettiin puolueesta vuonna 1952.
Gheorghiu-Dej nousi pääministerin virkaan toukokuussa 1952. Hän lisäsi Romanian taloudellista riippuvuutta Neuvostoliitosta neuvostoliittolais-romanialaisten sekayhtiöiden avulla. Gheorghiu-Dej saavutti Hruštšovin luottamuksen ja sen seurauksena neuvostojoukot vedettiin pois Romaniasta vuonna 1958. Tämän jälkeen hän käänsi politiikkansa täysin länsimyönteiseksi, jonka seurauksena solmittiin kauppasopimuksia Länsi-Euroopan maiden kanssa. Venäjän kielen pakollinen opetus Romaniassa lopetettiin vuonna 1963. Gheorghiu-Dej irtisanoi Romanian täysin irti SEV-maiden yhteisestä taloussuunnitelmasta vuonna 1964.
Gheorghiu-Dej kuoli maksasyöpään. Erilaisten salaliittoteorioiden mukaan epäiltiin tahallista hoitovirhettä hänen oltunaan Moskovassa säteilyhoidossa. Gheorghiu-Dej haudattiin mausoleumiin vapauden puistoon Bukarestissa. Hänen ruumiinsa poistettiin mausoleumistaan ja polttohaudattiin 1990.
