Hämeen Sanomat

Wikipedia

Hämeen sanomat

Lehtityyppi	sanomalehti
Julkaisija	Hämeen Sanomat Oy
ISSN	0356-2751
Levikki	30 089 (2004)
Perustettu	1878
Lakkautettu	{{{lakkautettu}}}
Päätoimittaja	Kari Väisänen
Sitoutuneisuus	sitoutumaton
Kotipaikkakunta	Hämeenlinna
Kotimaa	Suomi
Sivukoko	broadsheet
Ilmestymistiheys	7 kertaa viikossa
Kotisivu	http://www.hameensanomat.fi

Hämeen Sanomat (HäSa) on Hämeenlinnassa ilmestyvä sanomalehti. Oman määritelmänsä mukaan se on sitoutumaton maakunnallinen äänenkannattaja.

Lehteä kustantaa Hämeen Sanomat Oy, joka kuuluu nykyään Aina Group -konserniin (entinen HPO-yhtymä).

[muokkaa] Historia

Kaarlo Blomstedt perusti Hämeen Sanomat vuonna 1878 ja julkaisi näytenumeron 12. joulukuuta. Säännöllisesti lehti alkoi ilmestyä 8. tammikuuta 1879. Näin Hämeen Sanomat on maan vanhin yhtäjaksoisesti samalla nimellä ilmestyvä suomenkielinen sanomalehti. Blomstedt julkaisi lehteä vuoteen 1882, jolloin perustettiin Hämeen Sanomat Oy.

1920-luvulla Hämeen Sanomia pidettiin kokoomuksen lehtenä. Vuodesta 1917 lehti oli päätoimittaja Aarne Kauhtion johdolla ajanut tiukkaa kommunisminvastaista linjaa. Näin se oli myös myötäillyt Lapuan liikettä. Vuonna 1930 HäSa ilmoitti omaksuvansa kansanliikkeen isänmaalliset periaatteet, ja vuonna 1931 se totesi "taistelevansa kaikin voimin kansainvälistä marxilaisuutta vastaan pyrkien samalla yhdistämään isänmaallisia kansalaisia puoluerajoista välittämättä."

Kun IKL perustettiin Hämeenlinnassa 1932 Hämeen Sanomien katsottiin tulleen sen äänenkannattajaksi. Läpi 1930-luvun yhtiökokouksissa väännettiin kättä lehden linjasta IKL:n ja kokoomuksen välillä. IKL piti lehdessä valtaa vuoteen 1938. Tuolloin sisäministeri Urho Kekkonen yritti lakkauttaa IKL:n, ja samassa yhteydessä myös Hämeen Sanomia kiellettiin ilmestymästä. Tämä johti kokoomuslaisten tilapäiseen pääsyyn Hämeen Sanomissa niskan päälle ja uudeksi päätoimittajaksi nimettiin Mauri Kittelä.

Kolmen päivän kuluttua oikeus totesi IKL:n lakkautusprosessin olevan lainvastainen ja riitainen tilanne lehdessä jatkui kutakuinkin ennallaan ja päätoimittajana oli Arvi Tapiola (kok). Vuonna 1941 IKL sai jälleen selvän enemistön yhtiökokoukseen ja Kauhtio palasi päätoimittajaksi. Lehti kuitenkin julistettiin riippumattomaksi ja linja tasaantui yleisporvarilliseksi.[1]