Höyryveturi

Wikipedia

Union Pacific 4-8+8-4 "Big Boy" #4014 -höyryveturi

Höyryveturi on höyrykoneen voimalla toimiva junan veturi. Suomessa on höyryvetureita käytetty vakituisessa liikenteessä aina 1970-luvulle saakka.

[muokkaa] Höyryveturin tekniikka

[muokkaa] Höyrykattila

Tulistimen sijoitus höyrykattilassa

Tulistin katsottuna savupesästä. Suuret putket johtavat tulistetun höyryn höyrykoneen silintereihin. Niiden alla olevat putket kuuluvat tulistimeen. Pienet putket tuovat savukaasuja tulipesästä.

Höyryveturin näkyvin osa on höyrykattila. Kattilaan lasketaan kuuluvaksi myös ulos avoin tulitila, joka on rakennettu kokonaan vesitilan sisälle.

Vesi- ja höyrytilaan kuuluvat lieriökattila, höyrykupu ja kattilan jalka. Tulitilaan kuuluvat tulipesä ja tuliputket. Lieriökattilan päätynä on etupäässä etummainen tuliputkilevy. Lieriörungon muodostavat lieriölevyt, joita on kattilan pituudesta riippuen kaksi tai kolme. Etummaisin lieriölevy on ensimmäinen lieriölevy, siitä taaksepäin seuraava toinen, jne. Lieriölevyjen pituussaumossa on palstalevyt, joita nimitetään levyjen mukaan ensimmäiseksi, toiseksi, jne. sisäpuoliseksi ja ulkopuoliseksi palstalevyksi. Viimeinen lieriölevy päättyy kattilan jalkaan. Kattilan jalan päällystän ja sivut muodostavaa levyä kutsutaan ulkopuoliseksi vaippalevyksi, lieriörungon alla, jalan etupuolella olevaa kurkkulevyksi ja jalan takimmaisen seinän levyä kattilan rintalevyksi. Jalkaan kuuluvat vielä sen alapään muodostama pohjarengas ja rintalevyyn kiinnitetty tulipesän suurengas.

Tulitilan tulipesä muodostaa kattilan jalan sisäosan. Tulipesän etuseinänä takimmainen tuliputkilevy, katon ja sivut muodostaa tulipesän vaippalevy ja takaseinänä on tulipesän takapäätylevy. Tulitilan toisen osan muodostavat tuliputket ja lieskaputket, jotka on kiinnitetty tuliputkilevyjen väliin.

Höyrykupu on niitattu jonkin lieriölevyn päälle. Höyrytilaa 20--40% vesi- ja höyrytilasta. Höyry johdetaan höyrytilasta höyrykuvun kautta, jonka tarkoitus on estää vesipisaroiden kulkeutuminen kattilasta höyryn mukana.

Palokaasut kulkevat tulipesästä savupesään tuliputkien kautta. Putket kulkevat höyrykattilan läpi, jolloin savukaasujen lämpö siirtyy höyrykattilaan. Putkien läpimitta on 40--50 mm ja pituus jopa 6000 mm. Niissä höyrykattiloissa, jossa on höyryn tulistin, on muutamia suurempia lieskaputkia, joihin tulistin on asennettu.

[muokkaa] Waelschaertin luistinliikuntakoneisto

Waelschaertin luistinliikuntakoneistoon kuuluu kaksi yhdessä toimivaa vivustoa, ennätysvivusto ja työntövivusto.

kulissikaari vastakampi työntötanko ennätystanko niveltuki silinterikappale työsilinteri tehonsäätötanko Laajempi käsittely venäjäksi

[muokkaa] Höyryveturien luokittelu

Höyryvetureita voi jakaa ryhmiin niiden käyttötarkoituksen tai teknisen rakenteen mukaan.

Erilaisissa käyttötarkoituksissa käytetään vaihtovetureita, paikallisliikennevetureita ja kaukoliikenne- eli linjavetureita, joita ovat henkilöjunaveturit ja tavarajunaveturit. Edelleen kapearaiteisilla rataosuuksilla käytettävät kapearaideveturit erotellaan omaksi ryhmäkseen.

Vaihtovetureita käytetään junien järjestelyyn ratapihoilla. Niillä on suuri vetovoima, mutta nopeus voi olla pieni. Samoin vesi- ja polttoainevarastot ovat pienet. Vaihtoveturit ovat yleensä pieniä tankkivetureita, joissa on pienet vetopyörät ja telejä ja liikkuvia akseleita vain tarpeen vaatiessa.

Paikallisliikennevetureilla hoidetaan suurien asutuskeskuksien paikallisliikennettä. Niiden tullee olla yhtä nopeita molempiin suuntiin. Paikallisliikennevetureissa on pienet vesi- ja polttoainevarastot, yleensä suuret vetopyörät ja johtotelit etu- ja takapäässä.

Linjavetureissa tulle olla suuri polttoaine- ja vesivarasto. Tämän vuoksi niissä on aina tenderi. Veturin koon vuoksi ja toisaalta riittävän hyvin kulkuominaisuuksien saavuttamiseksi niissä on aina etupään johtoteli, joka on nopeammissa henkilöjunavetureissa kaksiakselinen ja tavarajunavetureissa yksiakselinen. Henkilöjunavetureissa on suuret vetopyörät, mutta tavarajunavetureissa tarvitaan suurempaa vetokykyä ja nopeus voi olla pienempi, joten vetopyörät ovat pienemmät. Suuremman vetokyvyn vuoksi tavarajunavetureissa on enemmän kytkettyjä vetopyöriä. Tavarajunaveturit ovat yleensä kahdeksankytkyisiä ja henkilöjunaveturit kuusikytkyisiä.

Pikajunaveturit ovat nopeita ja suurin polttoaine- ja vesivarastoin varustettuja vetureita. Sekajunaveturit ovat keskinopeita vetureita, joita käytetään sekajunien kuljetukseen.

Kattilan ja höyrykoneen mukaan veturit voidaan ryhmittää tulistin-kaksoiskonevetureihin, märkähöyry-kaksoiskonevetureihin ja märkähöyry-yhdyskonevetureihin. Suurin osa vetureista oli jo 1940 tulistin-kaksoiskonevetureita. Märkähöyry-kaksoiskonevetureita olivat Suomessa tällöin enää vanhemmat tenderillä varustetut tavarajunaveturit Sk 1 ja Sk 2. Lisäksi märkähöyry-yhdyskonevetureita olivat Sk 3, Sk 6, Tk 2, Hr 2 ja Hr 3.

[muokkaa] Luokittelu pyörästön mukaan

Pyörästöjärjestystä kuvataan seuraavin merkinnöin (esimerkkejä). Tenderin pyöräjärjestys ei vaikuta nimityksiin.

Lisäksi käytössä olivat mm. nimitykset Atlantic (4-4-2), Pacific (4-6-2), Baltic (4-6-4), Forney 4c (0-4-4), Forney 6c (0-4-6), Forney 8c (0-4-8) ja Mallet (0-6+6-0, 0-6+6-2 ja 2-8+8-2).

Yleisin pyörästöjärjestys oli Suomessa vuonna 1940 tavarajunavetureissa 2-6-0 ja henkilöjunavetureissa 4-6-0. Uusimmissa suurimmissa pikajunavetureissa oli 4-6-2 ja pikatavarajunavetureissa 2-8-2. Vaihtovetureissa oli lyhyet järjestelmät 0-6-0, 0-6-2 ja 0-10-0.

[muokkaa] Valtionrautateiden luokittelu

Valtionrautateillä veturit nimettiin sarjanumeroilla vuodesta 1942 alkaen. Numerossa on kolme osaa, ensimmäinen kirjain ilmaisee veturin käytön, toinen akselipainon ja numero teknisen sarjan.

Pääkirjaimet ovat:

• H ... pitkänmatkan liikenteen henkilöjunan veturit
• P ... paikallisliikenteen henkilöjunan veturit
• T ... tavarajunaliikenteen veturit
• S ... sekajunaliikenteen veturit
• V ... vaihtoveturit

Sivukirjaimet:

• k ... kevyt sarja, raskain akseli korkeintaan 11,0 tonnia, 22 tai 25 kg/m kiskotetut radat
• v ... välisarja, raskain akseli 11,1–14,0 tonnia, 30 tai 33 kg/m kiskotetut radat
• r ... raskas sarja, 14,1 tonnia tai enemmän, 43,5 kg/m kiskotetut radat

Esimerkiksi sarjamerkintä Hr1 tarkoittaa kaukoliikenteen raskasta henkilöliikenneveturia. Hr1-sarjan veturit ovat höyryvetureita.

[muokkaa] Lähteet

• Diplomi-insinööri Mikko Ivalo: Höyryveturit ja niiden hoito, Werner Söderström Osakeyhtiö, Porvoo, 1945

Wikimedia Commonsissa on lisää materiaalia aiheesta höyryveturi.