Harakkalaivue

Wikipedia

Harakkalaivue
Kirjailija	Jorma Ranivaara
Kustantaja	WSOY
Suomentaja	{{{suomeksi}}}
Genre	?
Ilmestynyt	1968 (toinen painos v. 1974)
Julkaisuasu	kovakantinen
Sivuja	124
Kirjasarja	{{{sarja}}}
Kansitaiteilija	{{{kansi}}}
ISBN	951-0-04428-8

Harakkalaivue on Jorma Ranivaaran nuortenkirja, joka julkaistiin WSOY:n Nuorten toivekirjasto-sarjassa vuonna 1968. Se kertoo 1950-luvun jälkipuolen Utin lentotukikohdassa asuvan kahden pojan seikkailuista.

Toinen pojista, Pena, asui Kaptlaivassa, joka oli pääosin Karjalan lennoston kapitulanttien eli kanta-aliupseerien perheiden asuntotaloista huonompi. Viereinen talo Hyde Park oli jotakuinkin samanlainen, mutta edusti "ylhäisempää ihmisluokkaa".

Pena vartioi rottia roskalaatikon luona - hän oli jahdannut niitä vuoden. Pitkään apuna oli luutnantin kissa, jonka elo päättyi Vampiren yliajamana - kissa oli potkurikoneajan kissa eikä osannut varoa suihkukonetta. Poika kiroaa, kun rotta pääsee pakoon ja sitten pitikin juosta kapteeni Pitkästä, isäänsä, pakoon tämän syöksyessä pojan perään vyö kädessään.

Allu, Penan ikäinen kaveri, asui Pilvenpiirtäjässä, jonka neljäs kerros oli lennonjohtotorni. Yhdessä he menivät katsomaan Valmet Vihuria, jota huolsi mekaanikko, kersantti Mäkinen, jota kirja luonnehti "kauhee kommunisti"-arviolla. Mekaanikon Vihurien kaasuttimien huolto ja kommunismi tuo kirjaan jännitysvireen, mutta se ei toteudu. Mäkinen on muutenkin outo mies - maalaa kotinsa ikkunan vihreäksi ja maalaa siellä tauluja. Tässäkin jännityselementti lässähtää.

Ylivääpeli Yrjönen lähti kirjan alussa taitolennolle Vihurilla. Pojat katsoivat lentämistä ja pohtivat eri urheilijoiden hyvyyttä.

Pojat tutustuvat Mäkiseen, joka toimii poliittisesta arveluttavuudestaan huolimatta heille aikuisena, joka tutustuttaa heidät Vihurin ja Pembrokenkin ohjaamoon.

Pojat lennättivät lennokkiaan ja jostain syystä toinen heistä pohti, voisiko lennokkimallillaan tehdä rahaa. Kirjoittaja lienee tutustunut tähän Väinö Riikkilän teksteissä. Inkeroisten ilmailukerhon PIK 5-purjelentokoneen vinttaus kuorma-autolla viihdytti poikia illalla. Yksi purjelentokoneista teki pakkolaskun Putkinotkoksi kutsuttuun metsään - ohjaaja pelastui, mutta kone meni säpäleiksi. Purjelentokerhon Ykä voi poikia autossaan kentällä. Hän oli väylä ilmailuharrastukseen, mutta vasta myöhemmin, koska purjelentäjän 16 vuoden minimi-ikä oli pojilla vielä vuosien päässä.

Pojat - mukana myös Ranta-Utissa omakotitalossa asuva Jarkko - leikkivät myös sodanaikaisilla korsuilla, joista yhdessä kuulemma kummitteli saksalaisia sotilaita. He tunkeutuivat kaikkien hylätyimpään korsuun ja saivat kukin osoittaa rohkeutta itselleen ja toisilleen. Uimarannalla oli lisäksi Ritva, joka kiinnosti heitä. Pena jopa vihelsi hänelle, tosin ennen kuin tiesi vihellyksen ihastumisen osoittamisen merkiksi. Lapset lukevat ruotsia kesälläkin.

Lennoston komentajan koira Susi piti sinipukuisten kimppuun hyökkäämisestä, mutta lasten kanssa tuli toimeen. Myöhemmin, kun DC-3 pudottaa alueelle harjoitukseen liittyen koiria laskuvarjolla Susi tapaa yhden niistä ja haavoittuu itsekin. Pojat hautaavat vieraan koiran ja hoivaavat Susi-koiraa. Se oli kuitenkin "omia".

Pojat osoittavat fyysistä kuntoa, mutta vuonna 1968 kirjoitetussa kirjassa ei enää vanhempien antamana työnä tai ansiotyönä vaan pikemminkin vahingontekona. Pojat kaatavat kuusia maanviljelijän metsästä yrittäen raivata Uttiin kunnon urheilukentän. Toinen pakenee maanviljelijää ja toinen valehtelee nimensä peläten sen jälkeen milloin maanviljelijä sattuu oikean oven taakse etsiessään tihutyön tekijää.

Sotaharjoituksen alkaessa Pena pääsee Viiman kyytiin, kokee jopa kaksi vaakakierrettä. Mutta kukaan tuttu ei ole katsomassa nousua eikä laskua. Pian järveltä nousee sotilaita syöksyveneellä ja he kohtaavat panssarivaunun. Poikien roolikuvaus sotaharjoituksen katsojina sotilaiden joukossa on laimea.

Pojat näkevät yhden pitkäaikaisen ponnistuksen tulokset - mekaanikko Virtanen saa vanhan autonsa ehjäksi. Allu pääsee kokeilemaan syntymäpäivälahjaa: snorkkeli ja räpylät. Hän olikin heti brittien komentajakapteeni Crabb, joka sukeltaa Neuvostoliiton sotalaivan alle Lontoon satamassa vuonna 1956. Venäjä ja Länsi on pikkupoikien mielessä merkittävä konfliktipinta.

Lopussa Harakkatunnuksella varustelulla Vihurilla lentänyt Yrjönen syöksyy metsään. Pojat menevät katsomaan ensimmäistä moottorikoneen maahansyöksyään. Se ei ollutkaan niin hauskaa - Yrjönen kuoli onnettomuudessa. Kommunisti Mäkinen otti huoltoon laskeutuneen Vihurin.