Inkeriläisten kulttuuriyhteisöt
Wikipedia
Inkeriläisten kulttuuriyhteisöt muodostuvat monenlaisista rekisteröidyistä yhdistyksistä Venäjällä, Suomessa ja Ruotsissa, minkä avulla inkerinsuomalaiset ovat pyrkineet vaalimaan kulttuuriperintöään.
Kansallisuusaate virisi myös Länsi-Inkerissä 1800-luvulla, missä suomenkielistä kulttuuria ylläpitäneiden luterilaisten pappien ajatuksesta perustettiin Kolpinon seminaari kansakoulunopettajien valmistamiseksi inkerinsuomalaisiin kansakouluihin. Myös sanomalehtiä perustettiin.
1926 Neuvostoliitossa pyrittiin kansallisuuspolitiikkaa NEP-kaudella, mutta 1931-1932 kollektivisoiti johti vainoihin maaseudulla, mikä vaikutti käytännössä pienten kansallisten kulttuurien laitosten ylläpitoon Neuvostoliitossa. 1926 98% inkerinsuomalaisista puhui suomea keskenään. Evankelisluterilainen kirkko ja kansakoululaitos ylläpitivät kieltä.
Tšekkoslovakian sudeettikriisin jälkeen Neuvostoliitto alkoi valmistautumaan henkisesti Saksan hyökkäyksen mahdollisuuteen, jolloin vähemmistökansallisuuksia kohtaan suoritettavia yhdenmukaistamistoimenpiteitä jatkettiin pidätyksin. 1937 kiellettiin uskonnollinen ja seurakunnallinen toiminta sekä sekä 1938 lakkautettiin suomenkielinen koululaitos. 1960-luvulla inkerinsuomalainen maalliikkosaarnaajatoiminta sai tukea Viron luterilaiselta kirkolta ja myöhemmin myös Suomesta. Narvassa alettiin pitää suomenkielisiä jumalanpalveluksia 1961 ja 1969 perustettiin Petroskoin suomenkielinen seurakunta. 1976 perustettiin Puškinin seurakunta, jonka käyttöön vihittiin entinen saksalaisen seurakunnan kirkko 1977.
Ensimmäinen merkki Neuvostoliiton henkisestä vapautumisesta oli Punalippu (aikakauslehti)-kulttuurilehden julkaisema artikkeli 8/1987, missä pääkirjoituksessa esitettiin:Vaalikaamme kansan kulttuuriperinnettä. Tästä alkoi inkerinsuomalaisten järjestäytyminen yhdistyksiksi Neuvostoliitossa. Kesään 1990 mennessä Leningradin alueella toimi yhdeksän, Virossa kymmenen ja Neuvosto-Karjalassa viisi inkeriläisyhdistystä, joilla oli yli 5 000 jäsentä.
Inkerin kirkko elpyi. Keväällä 1991 oli toimivia seurakuntia 18, joissa nykyään on jäseniä noin 15 000. Inkerin kirkon seurakuntamäärä on nykyään noin 60.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Suomi
[muokkaa] Inkerin kulttuuriseura ry
Inkerin kulttuuriseura toimittaa tietoja Inkerin historiasta sekä pyrkii edistämään inkerinsuomalaisten historiantutkimusta mm. Neuvostoliiton suorittamien karkoitusten ajalta. [1]
[muokkaa] Paluumuuttajat ry
Paluumuuttajat ry on erikoistunut inkerinsuomalaisten paluumuuttajien kysymyksiin. Se toimii Helsingissä. Samankaltaisia yhdistyksiä on perustettu Lahteen, Tampereelle, Mikkeliin, Hämeenlinnaan, Savonlinnaan ja Vaasaan.
[muokkaa] Suomen Inkeri-liitto
[muokkaa] Villa Inkeri ry
Villa Inkerin jäsenistö on pääasiassa suomalaista ja se keskittyy vanhusten hoitoon Venäjällä. Toimintaa rahoitetaan kirpputoritoiminnalla ja Raha-automaattiyhdistyksen tuella.
