Intermezzo
Wikipedia
Intermezzo (suom. välisoitto) on musiikkiin liittyvä termi, jolla on muutama hieman toisistaan poikkeava merkitys. Yleisesti sanaa käytetään viittaamaan sävellykseen, joka sijoittuu kahden (suuremman) musiikillisen kokonaisuuden väliin. Tarkemmin intermezzot voidaan jakaa kahteen päätyyppiin, ns. oopperaintermezzoon ja instrumentaaliseen intermezzoon.
[muokkaa] Oopperaintermezzo
1700-luvun oopperassa intermezzo oli koominen välinäytös vakavemman opera serian kahden näytöksen tai kohtauksen välillä. Nämä intermezzot saattoivat olla itsessään kokonaisia teoksia, vaikkakin luonnollisesti pääteosta lyhyempiä. Ne antoivat kontrastia tummemmansävyiselle opera serialle ja tarjosivat humoristisen tauon pääteoksen draamasta. Tunnetuin tällainen teos lienee Giovanni Battista Pergolesin La serva padrona.
Välillä intermezzot ja niiden suosio levisivät jopa nopeammin kuin itse opera seria - asiaa ei ainakaan haitannut niiden tuottamisen helppous verrattuna täysimittaiseen oopperaan. 1730-luvulla tyyli levisi ympäri Eurooppaa.
[muokkaa] Instrumentaalinen intermezzo
1800-luvulla termi sai uuden merkityksen - lyhyehkön instrumentaalikappaleen, joka oli joko välisoitto suuremman teoksen kahden osan välillä tai vaihtoehtoisesti itsenäinen teos. Näiden intermezzojen tyyli ja funktio vaihtelevat kovastikin.
Oopperasäveltäjät sävelsivät ajoittain intermezzoja välisoitoiksi oopperan näytösten välille. Tässä merkityksessään intermezzo muistuttaa entr'actea. Tunnetuin tämäntyyppisistä välisoitoista lienee intermezzo Pietro Mascagnin oopperasta Cavalleria rusticana. Myös muiden muassa Puccini ja Delius sävelsivät oopperoihinsa tällaisia välisoittoja.
