J. E. Salomaa
Wikipedia
Jalmari Edward Salomaa, vuoteen 1906 Grönholm, (19. huhtikuuta 1891, Lieto–1960) oli suomalainen filosofi ja Turun yliopiston professori. Filosofian professuuria Salomaa hoiti vuosina 1931-1958 ja sen ohella kasvatustieteen ja psykologian niin sanottuja rinnakkaisprofessuureja vuoteen 1955 saakka. Filosofina Salomaa korosti oman filosofisen vakaumuksen muodostamista. Kasvatusfilosofiassaan hän korosti auktoriteeteista vapaata persoonallisuutta.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Elämä
[muokkaa] Lapsuus
Jalmari syntyi Liedon pitäjän Ankan kylään pientilallinen Gustaf Edvard Grönholmin ja nahkurin tytär Vendla Sofia Stackelbergin pojaksi. Äiti kuoli Jalmarin ollessa vähän yli vuoden ikäinen. Käännekohdaksi lapsen elämässä muodostui 8-vuotiaana saatu pesti kesäpaimeneksi Väljään. Asumaton Väljä oli tunnettu kummituksista ja noidista. Jalmari katsoi paremmaksi karata Turkuun isoäitinsä luo.
Turussa Jalmari pääsi kouluun ja hänestä tuli sukunsa ensimmäinen kansakoulun käynyt. Opintie jatkui Turun Reaalilyseossa vapaaoppilaana vuonna 1904 ja syksyllä 1910 Salomaa kirjoittautui Helsingin yliopistoon.
[muokkaa] Opinnot
Salomaa valmistui Helsingin yliopistosta pääaineenaan yleinen historia. Hänen laudatur-työnsä aiheena oli Karl Lamprechtin innoittama Kirkkovaltion synty. Jo ensimmäisessä tutkielmassaan Salomaalla oli teoreettinen lähtökohta: tutkimustuloksenaan hän esitti, että kirkkovaltion synty määrittyy sen mukaan miten ’valtio’ määritellään.
Yleisen historian professori M. G. Schybergson suositti Salomaalle laudaturtyön laajentamista väitöskirjaksi, ja arveli hänen selviävän työstä noin vuodessa. Salomaa, joka oli asettanut väitöskirjan tavoitteekseen jo ennen laudatur-työn aloittamista, halusi kuitenkin tehdä akateemisen lopputyönsä filosofisesta aiheesta. Teoreettisen filosofian professori Arvi Grotenfeltin kanssa hän neuvotteli filosofianhistoriallisen väitöskirjansa aiheeksi Schopenhauerin ja von Hartmannin välisen suhteen.
Jatko-opintojaan varten Salomaa lähti Saksaan, Leipzigin yliopistoon. Siellä hän käytti aikansa erittäin tehokkaasti: pääasialliseksi toimeksi muodostui Wilhelm Wundtin johdolla tehty psykologinen tutkimus, jonka rinnalla hän keräsi aineistoa filosofian väitöskirjaa varten Johannes Volkeltin opastamana. Lisäksi Salomaa seurasi opetusta historian laitoksella (Königlich Sächsisches Institut für Kultur- und Universalgeschichte), erityisesti laitoksen johtajan Karl Lamprechtin luentoja. Salo-maan ensimmäinen julkaisu vuodelta 1915 käsitteli juuri Lamprechtin historianmetodeja. Artikkeli julkaistiin Historiallisessa aikakauskirjassa.
Ensimmäinen maailmansota keskeytti opinnot Leipzigissä. Psykologinen tutkimus jäi kesken. Vaikka Salomaa sai opiskelijakollegoidensakin keräämän aineiston käyttöönsä, hän katsoi sen olevan riittämätön väitöskirjaa varten. Vaivalloisia reittejä myöten Salomaa palasi Turkuun.
Suomessa Salomaa jatkoi “kriitillis-vertailevaa“ filosofianhistoriallista työtä Schopenhauerin ja von Hartmanin parissa. Väitöskirja valmistui vuonna 1918 pääosin Leipzigin antikvariaateista kerätystä kirjallisuudesta.
[muokkaa] Teoksia
[muokkaa] Filosofia
- Schopenhauer ja von Hartmann. Kriitillis-vertaileva tutkielma. Turku 1918.
- Nykyajan filosofeja. Sivistys ja tiede 41. Porvoo 1924.
- Totuus ja arvo: filosofinen tutkimus. Sivistys ja tiede 52. Porvoo 1926.
- Idealismi ja realismi nykyaikaisessa englantilaisessa filosofiassa. Sivistys ja tiede 65. Porvoo 1928.
- Filosofisia tutkielmia. Sivistys ja tiede 66. Porvoo 1929.
- The category of relation. Annales Academiae scientiarum Fennicae. Series B. Helsinki Suomalainen tiedeakatemia 1929.
- Idealismus und Realismus in der englischen Philosophie der Gegenwart. Annales Academiae scientiarum Fennicae. Series B. Helsinki Suomalainen tiedeakatemia 1929.
- Das Problem der Wahrheit. Annales Academiae scientiarum Fennicae. Series B. Helsinki Suomalainen tiedeakatemia 1929.
- Studien zur Wertphilosophie. Annales Academiae scientiarum Fennicae. Series B. Helsinki Suomalainen tiedeakatemia 1930.
- Die Anfänge des Hegelianismus in Finnland. Kant-Studien. Berlin 1934.
- Filosofian historia I Vanhan ajan ja keskiajan filosofia. Sivistys ja Tiede XCVIII. Porvoo 1935.
- Filosofian historia II Uuden ajan filosofia. Sivistys ja Tiede XCIX.Porvoo 1936.
- Filosofian probleemeja. Sivistys ja tiede 116. Porvoo 1941.
- Filosofian aakkoset. Auran kansalaistietoa 2. Turku 1943.
- J. V. Snellman. Elämä ja filosofia. Porvoo 1944.
- Arthur Schopenhauer. Elämä ja filosofia. Porvoo 1944.
- Philosophie der Geschichte. Turun yliopiston julkaisuja. Sarja B. Humaniora 35. Turku Turun yliopisto 1950.
- Immanuel Kant : elämä ja filosofia. Porvoo 1960.
- Historia ja nykyaika. Historianfilosofian ääriviivoja. Jyväskylä 2000.
[muokkaa] Kasvatustiede
- Yliopiston laajennusliikkeestä Englannissa ja Amerikassa. Helsinki 1929.
- Suunta ja tie : kansalaiskasvatuksen perusteita. Lotta-Svärd julkaisu n:o 57. Helsinki 1942.
- Yleinen kasvatusoppi. Porvoo 1943.
- Koulukasvatusoppi. Porvoo 1947.
- Tie ihmisyyteen : kansalaisen itsekasvatuksen perusteita. Porvoo 1950.
- Nuorisonohjaajan kasvatusoppi. Helsinki Porvoo WSOY 1952.
[muokkaa] Psykologia
- Älykkyystutkimuskaavio. Turku Turun yliopiston psykologinen laboratorio 1936.
- Älykkyyden mittaaminen Suomen oloihin sovelletulla Binet'n-tyyppisellä testistöllä. Porvoo 1939.
[muokkaa] Muuta
- Helsingin suomalainen klubi 1876-1926. Helsinki 1926.
- Pohjois-Amerikan Yhdysvaltain historia. Jyväskylä Gummerus 1937.
- Eräs lapsuus ja nuoruus. Porvoo WSOY 1954.
[muokkaa] Kirjallisuutta
- Mikko Salmela. Suomalaisen kulttuurifilosofian vuosisata. Otava 1998.
