Jousimetsästys
Wikipedia
Jousimetsästys on hyvin vanha metsästysmuoto. Jousimetsästyksestä ja jousiaseen käytöstä kuuluisimmat lienee Amerikassa eläneet intiaanit. Intiaaneilla oli primitiivi jouset aseena, jotka olivat todella jäykkiä. Ennen ruutiaseita käytettiin jousia aseena metsästykseen ja sotimiseen. Kun ruutiaseet syrjäyttivät jouset, tuli pitkä taantumus jousien suhteen.
Nykyään jousimetsästys on kokoajan enemmän tullut muotiin, koska se vaatii enemmän metsästäjältä taitoja mitä ruutiasetta käytettäessä. Myös nykyteknologia on vienyt jousia eteenpäin, ja näin ollen saanut ihmiset taas kiinnostumaan jossain määrin jousista. Kokenutkin ruutiasetta käyttävä metsästäjä saa aivan uuden näkökulman ja haasteen metsästykseen. Suomessa metsästetään primitiivi/itsetehdyillä-, vastakaari- ja taljajousilla.
Jousimetsästykseen Suomessa liittyy tietenkin rajoituksia joiden perusteella jousi valitaan metsästykseen. Yleisesti ottaen jousella pitää pystyä osumaan n. 20 metristä riista-eläimen vitaali-alueelle. Myös jousen virittämiseen tarvittavaan voimaan on kiinnitetty huomiota. Metsästysasetuksen 20§:n mukaan jousen jännittämiseen tarvittavan voiman on oltava vähintään 180 Newtonia, joka vastaa n. 40 paunaa. Nuoli määräytyy ampujan vetopituuden mukaan ja nuolen kärki määräytyy metsästettävän riistan mukaan. Esim. oravia metsästetään "bluntilla" eli tylppäpäisellä kärjellä ja metsäkaurista metsästettäessä käytetään leikkaavia teriä. Varsijousella ei saa Suomessa metsästää.
