Juhani Aataminpoika
Wikipedia
Juhani Aataminpoika eli Kerpeikkari (s.31. heinäkuuta 1826, Vesivehmaa - k. syyskuussa 1854, Viaporin linnoitus) oli mahdollisesti Suomen pahin murhamies joka surmasi vuonna 1849 loka-marraskuun aikana 12 ihmistä Etelä-Suomessa.
Juhani Aataminpoika lähti kotoaan 15-vuotiaana, eli kiertelevänä renkinä ja teki samalla erilaisia pikkurikoksia. Lokakuussa 1849 häntä oltiin viemässä Hämeenlinnan vankilasta Hauhon syyskäräjille hevosvarkaudesta syytettynä kun hän karkasi Hauholla saattajiltaan ja aloitti henkirikostensa sarjan. Lammilla hän surmasi Helisevän torpan isännän ja emännän yhdessä Kustaa Kratula nimisen miehen kanssa. Täältä hän jatkoi matkaansa kotiinsa Heinolan pitäjän Joennimelle jossa hän riitautui isäpuolensa Alexander Bohmin kanssa ja surmasi tämän, oman äitinsä ja pariskunnan metsään paenneet lapset.
Joenniemeltä Juhani Aataminpoika lähti kohti Saimaan kanavatyömaata surmaten matkan varrella lisää tapaamiaan ihmisiä; erään miehen hän tappoi saadakseen tältä papintodistuksen työnhakua varten.
Marraskuun alussa Juhani Aataminpoika oli palannut Lammille josta käsin hän lähti ystävänsä Antti Suikon kanssa ryöstöretkelle kohteenaan Hattelmalan kylässä sijaitseva Tyryn torppa. He pahoinpitelivät talonväen ja ryöstivät heidän rahansa. Torpan vanha emäntä kuoli vammoihinsa, mutta muu perhe säilyi kuitenkin hengissä.
Pian tämän jälkeen 20. marraskuuta Juhani Aataminpoika otettiin kiinni Tervaniemen torpassa lähellä Lammin ja Padasjoen rajaa. Kiinniottoa seuranneen oikeudenkäynnin päätteeksi Viipurin hovioikeus langetti hänelle kuolemantuomion. Tuomio pysyi senaatin oikeusosastossa, mutta keisari lievensi sitä niin että Juhani Aataminpoika sai 40 paria raippoja sekä elinkautisen vankeustuomion. Hänet passitettiin tammikuussa 1853 Viaporin linnoitukseen ja pidettiin siellä seinään kahlehdittuna vankina kuolemaansa saakka 1854.
Juhani Aataminpojan kansanomainen lisänimi Kerpeikkari tulee ruotsin kielen teloittajaa tarkoittavasta sanasta skarprättare. Hän oli omana aikanaan kuuluisa mutta hänen tekonsa unohtuivat ajan kuluessa eikä hän saavuttanut samanlaista kuuluisuutta kuin esimerkiksi Matti Haapoja.
[muokkaa] Muuta aiheesta
Balladi Juhani Aataminpojasta [1]
[muokkaa] Lähteet
Hämeenlinnan Kaupunkiuutisten artikkeli v. 2003, Google cache linkki [2]
Kaijus Ervastin Matti Haapojaa käsittelevä teos Murhamiehen muotokuva - Matti Haapoja 1845-1895 (1992), ISBN 951-37-0976-0