Justinianus II
Wikipedia
Justinianus II Rhinotmetos (kreik. Ιουστινιανός Β΄ Ρινότμητος, 668–711)lähde? oli Bysantin keisari vuosina 685–695 ja 705–711.
Justinianus oli vain kuusitoista vuotta vanha kun hänestä tuli keisari isänsä Konstantinos IV:n kuoltua vuonna 685. Justinianus oli lahjakas nuorukainen joka tosin oli edeltäjiensä tapaan myös julma despootti.
Arabien kalifi Abdalmalikin kanssa saatiin aikaan rauhansopimus joka oli erittäin suotuisa Bysantille. Kyproksen, Armenian ja Kaukaasian Iberian verotulot jaettiin kahtia Bysantin ja Kalifaatin välillä. Kypros jäikin tällaisen kaksoisomistukseen pitkäksi aikaa.
Vuonna 688 Justinianus läksi armeijansa kanssa sotaretkelle slaaveja vastaan. Hän eteni Thessalonikaan joka oli käytännössä slaavien saartama. Justinianus siirsi voittamansa slaavilaiset heimot Vähä-Aasiaan ja heidän tuli asettaa kolmentoista tuhannen miehen joukko-osato keisarilliselle armeijalle. Samanlaisia kansansiirtoja tapahtui esimerkiksi Kyproksella josta, kalifin protesteista hulimatta, siirrettiin ihmisiä lähemmäksi pääkaupunkia jossa tarvittiin merenkävijöitä. Tästä syystä syttyi sota vuonna 691. Vasta armeijaan liitetyt slaavit pakenivat muslimien puolelle jotka asettivat heidät asumaan Syyriaan. Tästä syystä Bysantti kärsi tappion Sebastopoliksen taistelussa Armeniassa. Armenia joutui taas Kalifaatin valtapiiriin.
Justinianuksen kansansiirrot ja kovat verot eivät olleet kansan mieleen ja hän oli erittäin epäsuosittu. Vuonna 695 Justinianus yritti syrjäyttää paavi Sergius I:n mutta epäonnistui ja joutui pian luopumaan kruunustaan. Tilalle nousi kapinallisten johtaja Hellaksen strategos Leontios. Justinianuksen nenä leikattiin pois ja tästä syystä hän sai lisänimen "Rhinotmetos".
Kuultuaan Tiberius II:n vallankaappauksesta vuonna 698 Justinianus pakeni Chersonin saarelta jonne hänet oli karkotettu. Hän löysi suojapaikan kasaarien khanin tyköä ja meni jopa naimisiin khanin siskon kanssa. Vaimo vaihtoi uskonsa kristinuskoon ja nimensä Theodoraksi. Konstantinopolissa Justinianuksen seikkailut hermostuttivat keisari Tiberiusta ja hän pyysi khanian luovuttamaan pakolaisen takaisin. Justinianus sai vihiä juonesta ja pakeni taas päätyen lopulta bulgaarien khanin Tervelin hoviin. Vuonna 705 Justinianus palasi Konstantinopoliin bulgarialaisen armeijan kanssa ja kappasi taas keisarinvallan itselleen.
Tervelille annettiin kunnianimi caesar, jota ei ennen ollut annettu ulkomaalaisille, olihan se heti keisarinarvosta seuraava. Entiset keisarit Tiberius ja Leonitius joutuivat julkisen pilkkauksen kohteeksi ja tämän jälkeen heidät teloitettiin. Tämä oli vain alku Justinianuksen hirmuvallalle jota tuli kestämään kuusi vuotta. Toisella hallituskaudella Justinianus ansaitsi sen verenhimoisen tyrannin maineen josta hänet tultiin musitamaan. Justinianus teloitti vihollisiaan ja lähetti joukkoja tuhoamaan Ravennan joka oli vastustanut häntä ensimmäisen hallituskauden aikana.
Vuonna 711 lähti käyntiin kapina jota kasaarit avustivat. Armenialainen Bardanes nostettiin keisariksi nimellä Philippikos. Hän leikkasi Justinianuksen pään irti ja lähetti sen Ravennaan ja Rooman kansan nähtäväksi. Justinianuksen perillinen, nuori Tiberius murhattiin ja Herakleiosin alullepanema dynastia päättyy tähän.
| Edeltäjä Konstantinos IV |
Bysantin keisari |
Seuraaja Leontios |
| Edeltäjä Tiberius III |
Bysantin keisari |
Seuraaja Filippikos |
