Kalibrointi
Wikipedia
Kalibrointi käsittää toimenpiteet, joiden avulla määritetyissä olosuhteissa saadaan tietoon mittauslaitteen tai mittausjärjestelmän näyttämien tai kiintomitan tai vertailuaineen edustamien suureiden arvojen ja vastaavien mittanormaaleilla eli standardeilla toteutettujen arvojen välinen yhteys. Mittanormaalit, esimerkiksi metrin mitta, ovat Suomessa Mittatekniikan keskuksen käytössä. Kansainvälisesti merkittävä standardeja tekevä instituutti on yhdysvaltalainen NIST.
Esimerkiksi mittanauhan kalibroinnin tulos on taulukko, jossa on vierekkäin tarkka tosiarvo sekä mittanauhan antama arvo. Jos mittanauhan tulos on 3000,0 mm, niin silloin luetaan taulukosta, että tosimitta onkin 3000,2 mm. Kalibroinnin tuloksena osa mittalaitteista pystytään säätämään näyttämään tarkemmin mittausarvon ja tuottamaan pienemmän mittausvirheen. Esimerkiksi kello voidaan säätää näyttämään tarkemmin oikeaa aikaa. Tämä säätö ei kuitenkaan tee kellon koneistosta tarkempaa, vaan kello on kohta taas väärässä. Kellon suhteen tehdään oikeastaan nollaus. Vaaka on toinen tyypillinen laite, jonka nollapiste lähtee siirtymään. Vaa'an kalibroinnilla halutaan saada selville, kuinka paljon vaa'an näyttö heittää eri painoilla. Nollaus on toimenpide, joka vaa'alla voidaan joutua tekemään aina ennen mittausta.
Kalibrointi voi olla lineaarinen siten, että korjauskertoimella kerrottu mittaustulos antaa niin sanotun oikean tuloksen. Epälineaarisesti käyttäytyvän laitteen kalibrointi on hankalampaa. Esimerkiksi monet säteilynilmaisimet näyttävät pienillä laskentataajuuksilla oikeaa pulssimäärää, mutta laskentataajuuden kasvaessa yli lineaarisen alueen ne näyttävät systemaattisesti liian pientä lukemaa. Myös vaaka voi vaatia epälineaarista kalibrointia. Esimerkiksi jousivaa'an kalibraatio on lineaarinen vain, kun jousen venymä on tarpeeksi pieni ja Hooken laki pitää paikkansa.
Kalibroinnissa etsitään yhteys sovittuun vertailu mittaan eli jäljitettävyys mittanormaaliin. Useissa mittauksissa riittää kuitenkin suhteellinen tarkkuus, jolloin käytännössä tehdään eri mittalaitteiden tahdistaminen. Tästä on esimerkkinä teille asetetut nopeusnäytöt, joista autoilijat voivat tarkistaa omien autojensa nopeusmittarien näytön virheen verrattuna nopeusnäyttöön. Tämän mittaus on kaikille ohi ajaville yhteismitallinen, mutta ei täsmällisesti oikein. Mikäli autoilijat korjaavat nopeutensa vastaamaan todettua mittauseroa ja ajavat sallittua nopeutta, niin lopputuloksena autojen nopeuserot tasoittuvat.
[muokkaa] Katso myös
[muokkaa] Aiheesta enemmän
- Mittatekniikan keskus
- NIST (englanniksi)
