Karjalainen ruokaperinne
Wikipedia
Karjalainen ruokaperinne on yksi osa Karjalan kulttuuria, joka poikkeaa varsin suuresti länsisuomalaisesta kulttuurista, uskontoa ja kieltä myöten.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Karjalaisen ruokakulttuurin ominaispiirteitä
[muokkaa] Vieraanvaraisuus
Karjalaiset ovat tunnettuja vieraanvaraisuudesta. Pöydässä riitti syötävää satunnaiselle kulkijalle niin kuin talonväellekin. Karjalaistalossa ruokaa ja juomaa tarjottiin useaan otteeseen, vieraan täytyy huomata itse minkä verran voi ottaa vieraanvaraisuutta vastaan. Karjalaiset eivät kyläilleet ilman tuomisia.
[muokkaa] Pidot
Pidot ovat olleet aina karjalalaisille suuri tapahtuma. Niitä pidettiin häissä, hautajaisissa, ristiäisissä, syntymäpäisillä, lukusilla ja elopäivillä. Pitokokki oli kiertävä ammattilainen, joka oli hyvin tärkeä henkilö. Karjalaisessa kulttuurissa vietetään rotinoita lapsen syntymän johdosta, jolloin vietiin tuliaisiksi piiraita, rinkeliä, voita ja munia.
[muokkaa] Ortodoksisen kirkon vaikutus ruokakulttuuriin
Säännöllinen paastoaminen kuului Karjalan ortodoksisen väestön ruokailuun. Paastoajan ravinto koostui viljatuotteista, kalasta, juureksista, marjoista ja sienistä. Kiellettyjä tuotteita paastoaikana olivat liha, maito ja voi. Vuoden aikana paastoja oli melko paljon, yhteensä 17 viikkoa. Näiden lisäksi keskiviikot ja perjantait olivat aina paastopäiviä.
[muokkaa] Perinteiset raaka-aineet
[muokkaa] Sienet
Karjala oli ainoa Suomen maakunnista, jossa kansan parissa käytettiin sieniä ravintona. Varsinkin käytettiin maitosieniä, karvalaukkuja, haapasieniä ja rouskuja, jotka suolattiin sekasieniksi. Tuoreista sienistä tehtiin kermalla höystettyä sienisalaattia. Lisäksi karjalaisessa ruokataloudessa käytettiin paljon metsämarjoja.
[muokkaa] Kala
Kala on muodostanut aina tärkeän osan karjalaisesta ruokavaliosta. Kalan kuumasavustaminen umpinaisessa peltipöntössä omaksuttiin karjalaisilta kalastajilta. Maitoruoista tunnettiin lyhyt piimä, kokkeli, jamakka eli paistettu piimä, rahka, uunijuusto ja haudottu maito. Lauantai-illan ruokana tarjottiin usein kokkelipiimää, tai paistettua piimää vastaleivottujen piirakoiden ja maidon kanssa.
[muokkaa] Karjalalle tyypillisiä ruuanvalmistustapoja
[muokkaa] Ruuan kypsentäminen
Yksi karjalaisen ruoanvalmistuksen tunnusmerkki oli ruoan kypsentäminen uunissa. Uuni oli lämmin miltei aina. Suurin osa ruuista valmistui uunissa erilaisissa poteissa ja sukunoissa. Poteiksi kutsuttiin yleensä uuniruukkuja. Sukuna on suusta kapea ruukku, jossa paistit säilyivät mehevinä uunin jälkilämmössä vakka aamuun asti. Keitot ja kiisselit keitettiin avotulen päällä riippuvassa padassa.
[muokkaa] Säilöntätavat
Karjalaiset käyttivät ruoan säilömiseen hapattamista, kuivattamista, jäädyttämistä, suolaamista ja savustamista. Etenkin kaloja hapatettiin ja myös hapankaali tunnettiin Kannaksella ja Raja-Karjalassa. Lihan kuivattamista harrastettiin sotavuosiin asti, ja lisäksi kuivattiin kaloja, mustikoita ja tatteja. Suolattu kala, liha, suolasienet ja suolakaali olivat karjalaisten jokapäiväistä ravintoa.
[muokkaa] Hapattaminen
Karjala on happamien ruokien aluetta. Hapattamisen osuus tulee selvästi ilmi karjalaisessa ruokavaliossa, kun sitä verrataan läntiseen, imellyttämistä käyttävään ruokavalioon. Tosin imellyttäminenkin oli Karjalassa tuttua ja sitä vaikkapa marjamämmin tekemiseen. Hapanruokia olivat esim. hapanlohko, hapanrokka, hapanvelli, hapanletut, ja hapan- eli kaurakiisseli. Kaurakiisseli oli monien karjalaisten mieliruokaa.
[muokkaa] Karjalaisia ruokia
[muokkaa] Piirakat ja kukot
Karjala tunnetaan piirakoistaan. Piirakan ja kukon perusero on siinä, että kukon taikinakansi suljetaan päältä, mutta piirakan sivuilta. Yleisin nykyinen piirakkatyyppi on soikea riisipiirakka eli karjalanpiirakka. Piirakkamallit vaihtelivat alueen, kylän ja jopa talon mukaan. Pohjoisessa ja itäisessä Karjalassa olivat yleisiä sultsinat, tsupukat ja supikkaat, samoin kuin kukkoset ja pyöröt. Etelämpänä leivottiin umpinaisia piirakoita, joita pohjoisessa nimitettiin kukoiksi. Karjalan kannaksella ja Etelä-Karjalassa piirakkamalli oli avonainen, pyöreä perunatäytteinen piirakka,vatruska. Etelä-Karjalalle tyypillinen ruokalaji piirakan lisäksi on ohrarieska.
[muokkaa] Karjalanpaisti
Karjalanpaisti on todennäköisesti tunnetuin karjalainen ruoka karjalanpiirakoiden ohella. Karjalanpaistilla on ollut vanhalla valmistusalueellaan useita nimiä: uunipaisti, lihapotti ja ruukkupaisti. Entisaikaan liharuoka ei ollut jokapäiväistä ravintoa, vaan se oli – kuten piirakatkin – pyhänseudun ruokaa.
[muokkaa] Karjalaisen ruokakulttuurin leviäminen
Toisen maailmansodan jälkeen sadat tuhannet siirtokarjalaiset joutuivat sopeutumaan uusiin ympäristöihin ja rakentamaan elämäänsä uudelta pohjalta. Karjalaiset sijoitettiin ympäri maata, kuitenkin niin, että saman paikkakunnan asukkaat sijoitettiin samalle paikkakunnalle jäljelle jääneeseen Suomeen. Heidän mukanaan karjalainen ruokakulttuuri tuli osaksi läntisenkin Suomen elämää. Siirtokarjalaisten mukana sijoituspaikkakuntalaisille ovatkin levinneet karjalanpiirakka, karjalanpaisti, sienten käyttö, kasvisruoat, kalaruoat, palmusunnuntain virpolorut sekä kahvin ja teen runsas käyttö.
[muokkaa] Lähteet
- Juvonen, Jaana: Karjalan koko kuva -näyttelyn käsikirjoitus 1998
- Sallinen-Gimpl, Pirkko 1998: Karjalan perinneruokia
- Vuorela, Toivo 1983: Suomalainen kansankulttuuri.
- Juvonen, Jaana: Karjalan koko kuva -näyttelyn käsikirjoitus 1998
- Kivelä, Marjut 1983: Matka Karjalaan
- Sallinen-Gimpl, Pirkko 1987: Elävä karjalaisuus ja Karjalan perinneruokia
- Karjala: historia, kansa, kulttuuri. Toimittaneet Pekka Nevalainen ja Hannes Sihvo. Helsinki, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1998.
