Kertymäkiekko
Wikipedia
Kertymäkiekko (engl. accretion disk) on tähteä ympäröivä kaasukiekko. Kertymäkiekko syntyy yleensä kaasun virratessa kiekkoon ulkoa, esim. kertymäkiekon keskustähteä kiertävästä tähdestä tai kiekkoa ympäröivästä kaasupilvestä. Kiekko on kuuma lähellä keskustähteä ja hieman viileämpi kauempana tähdestä. Kiekkoa lämmittää keskustähden lisäksi myös kaasun sisäinen kitka eli viskositeetti. Kitkalämpö on lähempänä keskustähteä suurempi, koska kaasu liikkuu keskustähden vetovoiman takia siellä nopeammin. Kiekossa on myös ns. kuuma piste (engl. hot spot), joka syntyy kun ulkoa virtaava kaasu osuu kiekossa jo virtaavaan kaasuun aiheuttaen kitkaa. Kuuma piste värähtelee ja säteilee massavirran muutosten mukaan.
[muokkaa] Tavallisimpia kertymäkiekkoja avaruudessa
Aurinkokunnan planeetat ovat syntyneet tieteen nykynäkemyksen mukaan vastasyntynyttä Aurinkoa ympäröivästä kertymäkiekosta. Kompaktia tähteä joka on kaksoistähtijärjestelmässä, ympäröi yleensä kertymäkiekko, jos kompakti tähti on kyllin lähellä toista tähteä viedäkseen siltä kaasua pois. Toinen tähti täyttää Rochen pinnan eli rajan, jonka ulkopuolelta ainetta virtaa pois. Kaasu virtaa putkimaista rataa pitkin kiekkoon kohdaten kiekon "kuumassa pisteessä" (engl. hot spot). Kompakti tähti voi olla esim. valkea kääpiö, neutronitähti tai musta aukko. Neutronitähteä tai mustaa aukkoa ympäröivä kertymäkiekko säteilee röntgensäteitä, koska se on niin kuuma. Esiplanetaarinen kiekko säteilee enimmäkseen infrapuna- ja radioalueilla koska on niin kylmä. Yleensä kertymäkiekkoon liittyy suihkuja jotka johtuvat korkealämpötilaisen kiekon magneettikentästä. Suihkut purkautuvat aivan kertymäkiekon keskustähden lähiympäristöstä molempiin suuntiin. Aurinkokunan syntyessä kertymäkiekkoon virtasi ainetta mm kiekon ylä-ja alapuolelta. Yliääninopeudella tapahtuva virtaus muodosti shokkirintaman kiekon rajoille.