Kihokit
Wikipedia
| Kihokit | ||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 Pyöreälehtikihokki (Drosera rotundifolia) |
||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||
|
Kihokit (Drosera) on lihansyöjäkasvisuku, joka on levinnyt laajimmille maailmassa joten niillä on täten hyvinkin erilaisia kasvuolosuhteita. Kihokit saalistavat lehdissä olevien karvojen päässä olevien limapisaroiden avulla. Hyönteinen lentää lehdelle ja kuvittelee todennäköisesti saavansa mettä tai kastetta, mutta jääkin siihen jumiin. Aluksi lima tukkii hyönteisen hengitystiet ja saalis kuolee. Tämän jälkeen karvat alkavat kääntyä pikkuhiljaa saalista kohti jotta mahdollisimman moni karva pääsisi kosketukseen saaliin kanssa. Loppujen lopuksi koko lehti saattaa olla kietoutuneena saaliinsa ympärille. Lopuksi saaliista on jäljellä vain sulamattomat osat, esimerkiksi raajat ja kuoret.
Kihokkien elinympäristö on suo- ja rämealueilla. Useimmiten ne erottaa rahkasammaleen päällä näkyvästä punertavasta ruusukkeesta. Kihokit kasvavat aivan veden rajassa, ja joskus niitä löytyy jopa lähes kokonaan veden alta.
Kihokkeja kasvatetaan myös lääkkeiden raaka-aineiksi, useimmiten yskänlääkkeisiin ja muihin hengitykseen vaikuttaviin tekijöihin.
Myös Suomessa kasvaa kihokkeja. Suomalaisia kihokkilajeja ovat:
- Pyöreälehtikihokki (D. rotundifolia)
- Pitkälehtikihokki (D. longifolia)
- Pikkukihokki (D. intermedia)
[muokkaa] Aiheesta muualla
[muokkaa] Lähteet
