Kivessyöpä
Wikipedia
| Kivessyöpä | |
|---|---|
| 5-vuotisennuste | 84 % |
| Ensioireet | kiveksen suureneminen, veri spermassa, muhkura kiveksessä |
| Tärkein hoitomuoto | leikkaus |
| Uusia tapauksia Suomessa vuosittain | alle 100 |
| Alkuvaiheen tutkimuksia | kivesten tunnustelu |
| Tärkeimmät aiheuttajat / riskitekijät | laskeutumaton kives, läheisellä todettu kivessyöpä |
Kivessyöpä on syöpä, joka kehittyy kivekseen. Kivekset ovat osa miehen sukupuolielimistöä, ja ne tuottavat mieshormoneja ja sukusoluja, siittiöitä.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Esiintyvyys
Kivessyöpä on 20–34-vuotiaiden miesten yleisin syöpä. Se on kuitenkin verrattain harvinainen ja Suomessa sitä todetaan vuosittain alle sata tapausta. Miehen riski sairastua jossain elämänsä vaiheessa kivessyöpään on noin yksi 250:stä. Yksi prosentti miesten syövistä on kivessyöpiä.
Kivessyövän esiintyvyys on suurin Tanskassa, jossa se on noin neljä kertaa yleisempää kuin Suomessa. Kivessyöpää esiintyy enemmän valkoisessa väestössä, Aasiassa ja Afrikassa se on harvinaista.
Kivessyöpä voi ilmetä seminoomana tai muuna sukusolukasvaimena, "ei-seminoomana". Ei-seminoomaiseen kivessyöpään sairastuneet ovat keskimäärin jonkin verran nuorempia kuin seminoomiin sairastuneet.
[muokkaa] Riskitekijät
Kivessyöpään sairastumisen riskiä kasvattaa piilokiveksisyys. Myös raskaana olevan äidin tupakoinnilla on yhteyttä sairastumisriskiin. Miehellä, jonka isä tai veli on sairastanut kivessyövän, on huomattavasti muita korkeampi riski sairastua itsekin kivessyöpään. Myös murrosiän tavallista aiemman alkamisen on arveltu nostavan riskiä. Vuonna 2004 ruotsalainen Petterssonin tutkijaryhmä osoitti, että äidin tupakointi ja pojan kivessyöpä kytkeytyvät tiukasti yhteen.
[muokkaa] Oireet ja kivesten tutkiminen
Kivessyövän yleisin ensioire on toisen kiveksen suureneminen. Kiveksessä voi olla kyhmy tai se voi kovettua. Usein kivessyöpään liittyy myös veren esiintyminen siemennesteessä. Kivessyöpä ei yleensä aiheuta kipua, mutta oireena voi olla kiveksen arkuus.
Koska varhain havaitun kivessyövän hoitoennuste on erinomainen, on erityisen tärkeää kivesten säännöllinen tutkiminen omatoimisesti, jolloin muutokset on helppo havaita. Kivekset olisi syytä tutkia kuukausittain murrosiän jälkeen. Terve kives on kimmoisa, symmetrinen ja pinnaltaan sileä, kiveksen päällä ja takana sijaitseva lisäkives on syytä tunnistaa normaaliksi rakenteeksi.
[muokkaa] Hoito ja ennuste
Sairastunut kives poistetaan (orkiektomia tai orkidektomia). Jos toinen kives on terve, mies useimmiten säilyttää hedelmällisyytensä. Tarvittaessa annetaan joko kemoterapiaa tai sädehoitoa tai molempia etäpesäkkeiden tuhoamiseksi tai niiden ehkäisemiseksi.
Jos kivessyöpä on levinnyt, viiden vuoden kuluttua toteamisesta elossa on noin 80 % potilaista. Jos kivessyöpä ei ole levinnyt, on ennuste lähes 100 %. Kivessyöpä tosin lisää miehen riskiä sairastua elämänsä aikana johonkin muuhun syöpätautiin. Riski on entistä suurempi, jos tauti on sairastettu kovin nuorena. Alle viidellä prosentilla kivessyöpäpotilaista syöpä kehittyy myös toiseen kivekseen.
Kivessyöpäkuolleisuus on varsin vähäinen: esimerkiksi vuonna 2003 Suomessa siihen menehtyi vain kahdeksan ihmistä.[1]
[muokkaa] Lähteet
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Kivessyövästä Syöpäjärjestön sivuilla
- Testicular Cancer Information & Support (englanniksi)
- Kivessyöpä cancer.orgissa (englanniksi)
