Konvektio
Wikipedia
Konvektio on lämmön siirtoa kaasussa tai nesteessä lämmön aiheuttamien virtausten mukana. Se aiheutuu lämpötilaerosta, joka aiheuttaa tiheyseroja. Kuuma, harva aine kohoaa painovoimakentässä ylöspäin. Liikkeellepaneva voima on siis noste. Harva, viilentynyt aine laskeutuu alaspäin. Konvektio on johtumisen ja säteilyn ohella yksi kolmesta primäärisestä lämmönsiirtotavasta. Hellalla lämmitettävässä vesikattilassa voi havaita konvektiota ennen kiehumista, ja varsinkin tätä huomaa silloin kun kuumentaa vettä lasiastiassa, sillä eri tiheyksisellä vedellä on erilainen taitekerroin, mikä saa aikaan näkyvää veden väreilyä.
Konvektion erikoistapaus on pakotettu konvektio, missä lämmenneiden kaasu- tai nestemolekyylien liikettä tehostetaan potkurilla tai tuulettimella. Lähin käytännön sovellus pakotetusta konvektiosta on juuri nyt tietokoneessasi huriseva tuuletin.
[muokkaa] Konvektiosolu
Konvektiosolussa on lämmön takia "nouseva" virtaus ja jäähtyneen kaasun, nesteen tms laskeva virtaus. Konvektiosulut syntyvät, muuttuvat ja katoavat joskus hyvinkin nopeasti, ja ovat toisinaan vakaita. Aluetta, missä konvektiota tapahtuu, sanotaan konvektiiviseksi alueeksi.
[muokkaa] Konvektio säätieteessä
Konvektio ilmakehässä aiheutuu useimmin siitä, että Aurinko lämmittää maanpintaa. Lämpö siirtyy johtumalla maanpinnan läheiseen ilmakerrokseen. Kun ilma saa tarpeeksi lämpöä, sen tiheys pienenee ja nousee pieniä "kuumailmapalloja", ikään kuin ilmakuplia ilmamassassa, jotka sekoittavat tehokkaasti troposfäärin ilmaa. Noustessaan konvektiokuplat joutuvat pienempään paineeseen, jolloin ne jäähtyvät. Nousu pysähtyy, kun kupla on jäähtynyt ympäröivän ilman lämpötilaan – silloinhan nostevoima lakkaa.
Meteorologiassa käydään keskustelua siitä, kuinka paljon kupla vaihtaa energiaa ympäristönsä kanssa ("entrainment") ja kuinka paljon jäähtyminen johtuu pelkästä paine-erosta kaasujen yleisen tilanyhtälön mukaan.
Konvektio on purjelennon pääasiallinen käyttövoima. Se saa aikaan kumpupilvet ja kuuropilvet. Konvektiopilvissä nousuliikkeet ovat huomattavasti suurempia kuin kerrospilvissä, 0.20 - 10 m/s. Nämä voimakkaat nousuliikkeet voivat saada aikaan rakeita ja ukkosta.
Matalaa heikkoa konvektiota voi esiintyä myös silloin, kun kylmä ilma virtaa sulan meren päälle. Tällöin merellä syntyy konvektiivisia pilviä ja lumikuuroja. Tällaiset lumikuurot ajautuvat maihin etenkin siellä missä on kohtuullisen kapeita vesialueita kylmässä ilmastossa, mm. Suomenlahdella ja Pohjois-Amerikan Suurilla järvillä. Päijänne ja useat muut Suomen järvet sopisivat muotonsa puolesta, mutta ne ovat usein jäässä ennen kuin tarpeeksi voimakas kylmä ilmavirtaus osuu paikalle. Joinakin vuosina rannikon lumikuuroja on havaittu myös Suomen järvillä.
[muokkaa] Konvektio planeettojen sulassa sisuksessa ja tähdissä
Konvektio maankuoressa: Maan sisällä tapahtuu radioaktiivisen lämmön ja pyörimisen takia konvektiota, joka aiheuttaa mannerliikuntoja ja Maan magneettikentän dynamomekanismilla. Konvektiota tapahtuu tähtien sisuksissa, mikäli olosuhtet ovat sopivat. Jotkut tähdet ovat kokonaan konvektiivisia. Auringon pinnalle ulottuva konvektio synnyttää tähdenpilkkuja monimutkaisen prosessin kautta. Auringon konvektio näkyy pinnan rakeisuutena.
