Kristian I
Wikipedia
Kristian I (1426 – 1481) oli tanskalainen monarkki ja Kalmarin unionin maiden unionikuningas (Tanskan 1448-1481, Norjan 1450-1481 ja Ruotsin 1457-1464). Hän oli myös Schleswigin ja Holsteinin herttua vuosina 1460-1481.
Kristian valittiin Tanskan kuninkaaksi vuonna 1448 edellisen kuninkaan Kristofer Baijerilaisen kuoltua ilman perillistä. Ruotsin kuninkaaksi oli aiemmin valittu Kaarle Knuutinpoika Bonde, mikä johti kiistaan unionikuninkuudesta. Kaarle Knuutinpoika otti pian myös Norjan kruunun, mutta joutui luovuttamaan sen Kristianille 1450. Tanska ja Ruotsi joutuivat vuonna 1451 sotaan.
Kristian sai vallattua syrjäytetyn unionikuninkaan Eerik Pommerilaisen hallitseman Gotlannin tämän sovittua tanskalaisten kanssa. Vuonna 1457 Ruotsissa puhkesi kapina, ja Kaarle syrjäytettiin. Kapinajohtajat Jöns Pentinpoika Oxenstierna ja Eerik Akselinpoika Tott kutsuivat Kristianin Ruotsin kuninkaaksi, ja hänet kruunattiin 23.6.1457. Kristian hankki itselleen myös Slesvig-Holsteinin vuonna 1460. Tämä aiheutti kuitenkin suuren velkataakan, ja Kristian joutui kiristämään veroja.
Upsalan arkkipiispa Jöns Pentinpoika Oxenstierna lupasi 1463 Uplannin talonpojille ominpäin verohelpotuksia, mikä johti hänen vangitsemiseensa. Tämä synnytti arkkipiispan tukijoiden kapinan, jonka päätteeksi Kristian joutui pakenemaan Ruotsista Tanskaan 1464. Ruotsin kuninkaaksi nousi jälleen Kaarle Knuutinpoika.
Kristian kuoli 1481 ja on haudattuna Roskilden katedraaliin. Hän on Englannin ja Skotlannin Jaakko I:n kaukainen esi-isä, ja sitä kautta sukua nykypäivän brittimonarkeille.
|
