Kuttula

Wikipedia

Kuttula oli vuosina 1988-1999 Mäntyharjulla Etelä-Savossa toiminut yksityinen koulukoti ja perhekoti.

Kuttula oli lastensuojeluyksikkö, joka erikoistui vaikeissa tilanteissa olevien lasten hoitamiseen. Näillä lapsilla oli vaikeat perhetaustat sekä takana usein pitkä laitoskierre. Monilla oli rikos- ja huumetaustaa. Kuttula tarjosi näille lapsille "kodikkaan ilmapiirin hellyydellä ja rakkaudella, jossa heidät revittiin irti edellisistä elämistään" - kuten kuttulalaiset kuvailivat.

Kuttulan "isä" oli entinen poliisi Kari Björkman.

[muokkaa] Yhteisön piirteet

Yhteisö väitti tukeutuvansa seuraavanlaisiin periaatteisiin:

1. Ketään ei hylätä. Ketään ei lähetetä yhteisöstä pois mukaan kirje, jossa lukee "Meidän auttamismenetelmiemme ulkopuolella". Lapset viettävät pitkän ajan eläen Kuttulassa, josta tulee vakiintunut osa lapsen perhettä.
2. 'Laajennettu yhdistetty vanhemmuus' tarkoittaa, että suhteet aikuisten ja lasten välillä tässä yhteisössä, yhdessä aikaisempien tärkeiden ihmissuhteiden (kun mahdollista, ainakin mielikuvatasolla) muodostavat ensisijaisten ihmissuhteiden verkon.
3. Lasta autetaan ymmärtämään sijaintinsa sukupolvien ketjussa. Aikaisemmat lapselle tärkeät ihmiset liitetään toimintaan, jos mahdollista. Lapsilta otetaan pois kaikki vastuu vanhemmistaan ja tuetaan (esimerkiksi sallimalla negatiiviset tunteet) ottamaan vastuuta itsestään, ja myös integroimaan heidän aikaisemmat, vaikkakin kaoottiset, kokemukset elämänhistoriastaan.
4. Lasten ongelmat tutkitaan ja hoidetaan siinä järjestyksessä, kun ne ilmenevät jokapäiväisessä elämässä. Yhteisötapaamisissa keskustellaan esimerkiksi kuolemasta, väkivallasta tai hyväksikäytöstä - ja vältetään suojaamasta lasta puhumasta sellaisista aiheista, jotka ovat niin olennaisina osana heidän entisiä elämiään. Samalla tavalla positiivisia asioita tehdään saataville ja valmistellaan lapsia näihin.
5. Lapset osallistuvat yhteisön ylläpitoon, aikuiset eivät ole 'valmiiksitehneet' yhteisöä.

Kuttulan hallinta on vakaasti aikuisten harteilla, mutta tarkoitus oli, että lapset tuntisivat selvästi itsensä tärkeiksi osallistujiksi organisaation päätöksenteossa. Yhteisö on käynyt mm. Nepalissa. Lapset, jotka kokivat itsensä "sosiaaliongelmiksi" ja harminaiheuttajiksi, tekivät oman osansa kehitysavusta. He ottivat myös vastuuta omasta koulunkäynnistään, joka monissa tapauksissa oli kärsinyt pitkistä tauoista.

Kuttula pyrki ylittämään monelaisia raja-aitoja, kuten avoimen laitoksen ja koulukodin välisiä rajoja, julkisten ja yksityisten välisiä rajoja, tällaisten tai tuollaisten vanhempien välisiä rajoja, asiantuntijoiden ja vertaistuen välisiä rajoja, lasten- ja aikuisten palvelujen välisiä rajoja.

[muokkaa] Kuttula-kohu

Kuttula tuli kuuluisaksi vuonna 1998, kun MTV3:n Rikosraportissa näytettiin paikanpäältä otettu kotivideo. Siinä tainnutettiin vuohi lyömällä sitä vasaralla päähän, jonka jälkeen vedettiin kurkku auki ja kaivettiin silmä päästä vuohen sätkiessä. Sen jälkeen videossa ammuttiin sikaa päähän ja usutettiin koira tappamaan kukkoa. Kun kukko oli tarpeeksi kauan huutanut kauhusta koiran riepotellessa sitä, annettiin 14-vuotiaan pojan lyödä kukolta pään irti.

Lisäksi osa lapsista syytti Kuttulan "isää", pahoinpitelystä ja seksuaalisesta ahdistelusta yms.

Tapahtumien ilmitulon jälkeisen kohun ja oikeustoimenpiteiden saattelemana Kuttula joutui lopettamaan toimintansa, mutta Kuttulan isä perusti muualle vastaavanlaisen hoitokodin. Kuttulan myönteisiä tuloksia nuoriin ei juuri kyseenalaistettu, mutta menetelmät saivat kovaakin kritiikkiä.

[muokkaa] Lähteitä

• Suomen Kuvalehti n:o 23/1998
• Karjalainen 5.10.1998
• Kotiliesi n:o 21/1994