Kytäjän kartano
Wikipedia
Kytäjän kartano on tila Kytäjän kylässä Hyvinkäällä. Aikoinaan kartano oli Suomen suurin tila omaten todella suuret tilukset. Nykyään tilan pinta-ala on 4 400 hehtaaria ja se on edelleen Suomen suurimpia maatiloja. Nykyisin monista maatilan eläimistä jäljellä ovat hevoset ja kartanon piha-alue loistaa tyhjyyttään. Puurakenteinen, rappauspintainen päärakennus on rapistunut ja huonossa kunnossa. Kytäjä Golfin 2x18-reikäiset kentät on erotettu kartanon pelloista ja Kytäjärven vastarannalle päärakennuksesta on modernistisen tyylinen golfklubirakennus. Alun perin kartanoa ja Karkkilan kauppalan tehtaita varten rakennettu Hyvinkään–Karkkilan rata, joka kulki kartanon pihankin halki, on purettu vuosikymmeniä sitten.
Kartanolla on värikäs historia, kuitenkin. Kartanoa ovat hallinneet muun muassa Vähäkallion ja Linderin kuuluisat suvut. Vähäkallion osuus alkoi arkkitehti Väinö Vähäkallion ostettua kartanon 1928. Hän hoiti kartanon loistokuntoon, rakennutti piirtämiään rakennuksia sekä kyläkirkon kartanon maille. Sotien aikana kartano toimi hoitokotina. Nykyisin kartanon omistavat pohjoiskarjalaiset Laakkoset: Yrjö Laakkonen ja hänen lapsensa Jyrki Laakkonen ja Reetta Laakkonen [1]. Vuonna 1972 Kytäjän kartanon mailla tapahtui raaka kolmoismurha jonka seurauksena kartanon silloinen isänsä Kai Vähäkallio (silloin 32 vuotias) ampui kolme nuorta jotka olivat siellä leirillä. Pojat olivat hyvinkääläiset Veijo Ilmari Häkkinen, Esa Tapani Hyväkkä ja Kai Tapani Hyväkkä.
[muokkaa] Aiheesta muualla
[muokkaa] Lähteet
- ↑ Karjalainen 20.9.2006
