Lämpöpuu
Wikipedia
Lämpöpuu on lämpökäsiteltyä puuta. Lämpökäsittelyssä puun lämpötila nostetaan yli 200 ºC:n (usein noin 190–220 ºC). Puun rakenne muuttuu, koska siitä poistuu pihka, vettä sekä erilaisia uuteaineita. Puun rakenteessa tapahtuvat muutokset riippuvat käytetystä lämpötilasta, lämpökäsittelyn kestosta, lämpötilan nostonopeudesta ja puun kosteuspitoisuudesta. Lisäksi eri puulajit käyttäytyvät lämpökäsittelyssä eri tavoin. Lämpöpuu on erilainen materiaali, kuin perinteinen sahatavara.
Suomessa lämpökäsitellään mäntyä, metsäkuusta, koivuja ja haapaa. Kokemuksia montereynmännyn, saarnien, lehtikuusien, tervalepän, pyökkien ja eukalyptuksen lämpökäsittelystä on saatu ja ne ovat poikkeuksetta myönteisiä. Puulajien välillä on eroja vuosikasvu, puun solut, puun huokoset ja puun kemiallisten komponenttien määrät esimerkiksi. Puulaji vaikuttaa myös kuidun pituuksiin: havupuilla on laajempi jakauma kuidun pituuksissa sekä lehtipuilla jakauma on pienellä välillä ja kuidut lyhyitä. Havupuun kuidut ovat pidempiä.
Lämpökäsittely vaikuttaa puun kemialliseen rakenteeseen ja sitä kautta puun ominaisuuksiin: tasapainokosteus alenee, kosteuseläminen pienenee, sään- ja lahonkesto-ominaisuudet paranevat, lämmöneristyskyky paranee, puu värjäytyy läpi (ruskeahko), pihka poistuu, lujuusarvot heikkenevät hieman ja puu kevenee. Lämpöpuun valmistusprosessissa käytetään ainoastaan lämpöä ja vesihöyryä. Prosessissa ei käytetä ympäristöä rasittavia kemikaaleja eikä puuhun lisätä vieraita aineita. Elinkaarensa päätteeksi lämpöpuu voidaan hyödyntää energiantuotannossa tai hävittää muutoin ilman riskejä.
Lämpöpuun käyttökohteita ulkona ovat puutarhakalusteet, terassit, ovet ja ikkunat, rakennusten ulkoverhous, meluaidat ja puisto- ja leikkikenttärakennelmat. Sisätiloissa lämpöpuuta käytetään huonekaluissa, lattioissa, erilaisiin tasoihin, sisäverhoukseen ja saunan sisustukseen.
