Lamia (mytologia)
Wikipedia
Lamia (kreik. Λάμια) on kreikkalaisessa mytologiassa Poseidonin ja Libyan tytär, johon Zeus ihastui. Mustasukkainen Hera sai kuitenkin vihiä asiasta, ja ryösti tämän lapset. Epätoivoisena ja kostonhimoisena hän alkoi siepata muiden lapsia, jonka jälkeen hän murhasi nämä. Toiminnan julmuus muutti hänet kammottavan näköiseksi ja muotonsa vääristyneiksi - lamia tarkoittaa suurta haita, joten on oletettavaa, että Lamian muodot muuttuivat hain kaltasiksi. Syystä, jota ei ole tarkemmin selitetty, Zeus antoi hänelle kyvyn poistaa ja asetella takaisin omat silmänsä.
Lamian lapsista on osittain ristiriitaista tietoa. Skylla on mainittu hänen lapsekseen, mutta toisaalta tälle on nimetty muitakin vanhempia. Zeuksen kanssa hänen kerrottiin saaneen pojan nimeltään Akilleus, ja tyttären nimeltään Sibylla[1] .
Myöhemmässä antiikin kirjallisuudessa lamia-termi muuttui monikkoon tarkoittaen kauniin neidon muodon ottaneita henkiolentoja, jotka viettelivät nuorukaisia päästäkseen sitten nauttimaan näiden tuoreesta lihastaan ja verestään. Nämä lamiat voidaan luokitella kuuluvat empusoihin. Omalla tavallaan kyse olikin siis antiikin ajan vampyyreistä ja succubuksesta[2].
[muokkaa] Lähteet
- ↑ Theoi Project: "Lamia"
- ↑ Theoi Project: "Empousai & Lamiai"