Leningradin ydinvoimala
Wikipedia
Leningradin ydinvoimala kuuluu Rosenergoatomin hallintaan ja siellä on neljä RMBK-reaktoria. Voimala sijaitsee ( ) Leningradin alueella Sosnovyi Borissa, mistä suunnitellaan tuotavaksi Suomenlahden poikki niin sanottua Kotkan merikaapelia. Suomen sähköntuonti Venäjän kantaverkosta on enimmillään sopimusten mukaan 1 400 MW. Kotkan merikaapeli lisäisi tuontia enimmillään 2 400 MW:iin.
Leningradin ydinvoimala tuottaa 28 % Luoteis-Venäjän sähköstä, vastaa 50 %:sta Pietarin alueen sähkönkulutusta vastaavasta tuotannosta, ja 25 % neljän reaktorin tuotannosta viedään Suomeen. Voimalan kapasiteetti on 28 terawattituntia sähköä vuodessa. Voimalan tuottama sähkö siirretään Lenenergon järjestelmän kautta RAO UES:n valtakunnanverkkoon 330 kV ja 770 kV kaapeleita myöden.
Suomessa Leningradin ydinvoimalaa kutsutaan Sosnovyi Borin ydinvoimalaksi kaupunkisijaintinsa vuoksi, kun taas nimitys Leningradin ydinvoimala johtuu siitä, että voimala on perustettu palvelemaan silloista Leningradia, nykyistä Pietaria ja se sijaitsee Leningradin alueella.
[muokkaa] Historia
Voimalaa aloitettiin rakentamaan syyskuussa 1967 ja Leningrad-1 -reaktori, joka oli Neuvostoliiton ensimmäinen grafiittihidasteinen ydinreaktori, aloitti toimintansa 1973. Seuraava reaktori otettiin käyttöön 1975. Kolmas- ja nelosreaktori otettiin käyttöön 1979 ja 1981.
Kaikki Sosnovyi Borin yksiköt ovat RBMK-tyyppisiä grafiittihidasteisia voimaloita, kuten Tšernobylin 1986 tapahtuneen onnettomuuden voimala. Sosnovyi Borin voimala tuottaa normaalisti sähköä 4 000 megawattia.
Voimala ei täytä läntisiä turvanormeja edes monien venäläisasiantuntijoiden mielestä. Ruotsalaiset asiantuntijat vaativat voimalan sulkemista 1992. Suomen säteilyturvakeskus ei esittänyt yhtä jyrkkää kantaa oman tarkastusmatkansa jälkeen.
[muokkaa] Näkymiä
Leningradin alueen kuvernööri Valeri Serdjukov ilmoitti 26. tammikuuta 2006 Vladimir Putinin ja Sergei Kirijenkon kanssa pidetyn kokouksen, missä pyrittiin määrittelemään energiapolitiikan tulevaisuutta.
14. lokakuuta 2005 oli Leningradin alueen ja Rosenergoatomin kesken alettu selvittää energiapolitiikan tulevaisuutta ja Sergei Kirijenko yhtyi Vladimir Putinin näkemykseen siitä, että ydinenergian tuotantoa pitäisi lisätä 2006–2030 aikaisemmin suunnitellun 16 %:n sijasta 25 %. Sähkön yleisen kulutuksen on arveltu lisääntyvän vuosittain kahdeksan prosenttia.
Leningradin ydinvoimalaa koskien on ajateltu, että vuoteen 2013 mennessä pitäisi rakentaa viides ydinreaktori tyyppiä VVER-1500 ja vuoteen 2016 mennessä kuudes ydinreaktori. Kummankin reaktorin arvellaan maksavan 44 miljardia ruplaa ja niiden käyttöiäksi 50–60 vuotta.
Leningradin ydinvoimalan vanhimman reaktorin, LEN-1:n, korvaavan reaktorin pitäisi valmistua 2018. Vuoteen 2025 mennessä pitäisi valmistua vielä neljäs uusi ydinreaktori. Yhteensä LEN-5:n, LEN-6:n sekä LEN-1:n korvaavan reaktorin ja neljännen uuden reaktorin on arvioitu maksavan 177 miljardia ruplaa.
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Rosenergoatomin verkkosivu Leningradin ydinvoimalasta (venäjäksi)
- Leningradin ydinvoimalan oma laaja verkkosivu toiminnastaan (venäjäksi)
- Kehittyneet ydinreaktorit (englanniksi)