Linja-auto-onnettomuus
Wikipedia
Linja-auton joutuessa onnettomuuteen on yleensä kysymys suuronnettomuudesta tai sen vaaratilanteesta. Suomessa linja-auto, juna tai lentokone joutuu harvoin onnettomuuteen. Näissä tapauksissa monia ihmishenkiä on vaarassa tai on useita loukkaantuneita.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Tieto tapahtumasta
Pelastustoiminta alkaa hälytyskeskuksen saadessa ilmoituksen onnettomuudesta. Tämä soitto on tapahtumaketjun tärkein osa. Ilmoituksen vastaanottaja yrittää selvittää kaikki onnettomuuteen liittyvät tekijät. Samalla hän hälyttää pelastusyksiköt ja poliisin. On tärkeää selvittää onnettomuuden vakavuusaste, kuten montako on loukkaantunut, millaisia ajoneuvoja on osallisena, kuljettavatko ne vaarallisia aineita, palavatko ne jne. Tämä sen takia, että pelastusyksiköt tiedetään lähettää matkaan heti sopivin resurssein.
Lisäksi hälytyskeskus tekee lyhyen tiedotteen ja lähettää sen tiedotusvälineille. Samalla lähtevät myös ilmoitukset sairaaloihin ja terveyskeskuksiin. Paikalle kutsutaan myös Onnettomuustutkintakeskuksen lautakunta.
[muokkaa] Poliisin osallistuminen
Poliisin tehtäviä ovat pääsääntöisesti liikenteenohjaus ja alustava tutkimus onnettomuuspaikalla. Jotkut osalliset pitävät epäeettisenä poliisin puhallutuksia ja kyselemistä. Puhalluttamisen kannattajien mukaan puhallutus on vain yksi osa, jolla suljetaan pois tiettyjä tekijöitä.
[muokkaa] Pelastushenkilöstön osuus
Linja-auto-onnettomuus on suuronnettomuus, joihin suhtaudutaan erittäin vakavasti. Pelastusyksikkö ottaa mukaansa tarpeellisen määrän sairaanhoitajia ja lääkärin. He perustavat paikalle ensiapuaseman, jossa annetaan ensihoitoa. Samalla hoidetaan sairaankuljetusten tärkeysjärjestyksen tekeminen.
Palomiehet tuovat loukkaantuneet linja-autosta ulos. Samalla otetaan kuvia ja tehdään muistiinpanoja jatkotutkimuksia ajatellen, etenkin jos ajoneuvoa joudutaan purkamaan tai siirtämään. Mikäli pelastusyksiköt saapuvat paikalle ennen poliisia, he sulkevat onnettomuus-alueen ajamalla sammutusautot tien poikki, liikenteenohjaukseen ei ole aikaa tässä vaiheessa.
[muokkaa] Jälkihoito
Pelastusyksikkö ja/tai hälytyskeskus ilmoittavat myös SPR:lle, jotta kriisihoito saadaan toimimaan välittömästi. Tarvittaessa SPR:n työntekijät tulevat onnettomuuspaikan lähelle ja perustavat sinne oman pisteensä. Siihen tarpeelliset tilat on ennalta suunniteltu.
[muokkaa] Onnettomuustutkinta
Paikalla olevat poliisipartiot tekevät perustutkimuksen, jonka pohjalta poliisin tutkijat alkavat onnettomuutta selvittää. Poliisitutkinta johtaa aikanaan syyteharkintaan. Onnettomuustutkintalautakunnan osuus on tehdä omaa itsenäistä selvitystyötä, josta tehdään lausunto ja myöhemmin raportti. Lautakunnan tehtävä ei ole etsiä syyllisiä vaan hakea pelkät faktat, jotka onnettomuuteen johtivat ja tarvittaessa he antavat suosituksia turvallisuuden parantamiseksi.
Vakavia linja-auto-onnettomuuksia tapahtuu hyvin harvoin. Linja-autonkuljettajien peruskoulutukseen kuuluvat EA2- sekä raskaan kaluston ennakoivan ajon kurssit. Ne antavat perusteet onnettomuuksien välttämiseen ja alustavat taidot onnettomuustilanteissa toimimiseen. Taitojen ylläpitäminen ja kartuttaminen ovat työnantajan ja työntekijän vastuulla. Oma lukunsa ovatkin satunnaiset keikkoja tekevät kuljettajat, joilta varsin usein puuttuvat edes nämä minimitaidot. Linja-autonkuljettajan täytyy tuntea ajoneuvonsa turvavarusteet, kuten ensiapulaukkujen, alkusammuttimen ja hätäpoistumisteiden sijainti.
