Luonnollinen anomalia
Wikipedia
Luonnollinen anomalia (engl. true anomaly) on taivaanmekaniikassa käytetty rataelementti, joka ilmoittaa kappaleen suunnan radan polttopisteestä katsottuna. Luonnollisen anomalian nollasuunta on perihelin suunta. Kappaleen liikkuessa kartioleikkauksen muotoisella radalla (ympyrä, ellipsi, paraabeli tai hyperbeli), sen paikkavektori (tai oikeammin sen pituus) voidaan ilmaista napakoordinaatistossa kulman T funktiona muodossa
Tässä a on radan isoakselin puolikas ja e radan eksentrisyys ja radan polttopiste sijaitsee koordinaatiston origossa. Kulmaa T kutsutaan kappaleen luonnolliseksi anomaliaksi.
Koska taivaankappaleet liikkuvat ellipsiradoilla, niiden nopeus radan eri kohdissa on erilainen. Asiaa hankaloittaa lisäksi se, että rata on (ympyrärataa lukuun ottamatta) epäsymmetrinen polttopistekeskisessä koordinaatistossa. Tästä syystä luonnollinen anomalia muuttuu vaihtelevalla nopeudella, eikä se siis ole lainkaan yksinkertainen ajan funktio. Tämä tekee siitä matemaattisesti hankalan käsiteltävän, eikä luonnollista anomaliaa käytetä radan laskemisessa käytännössä juuri koskaan oppikirjajohdantoja lukuun ottamatta.
[muokkaa] Katso myös
- Eksentrinen anomalia
- Keskianomalia
