Markkinaliberalismi
Wikipedia
Markkinaliberalismi on liberalismin suuntaus. Sen sisällöstä on usean laisia näkemyksiä.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Klassinen liberalismi
Yleisin merkitys lienee "klassinen liberalismi, jossa kuitenkin hyväksytään sääntelytoimia markkinahäiriöiden korjaamiseksi" (esimerkiksi määräävän markkina-aseman väärinkäytön kieltäminen ja ympäristöhaittaverot).
Usein näkemykseen kelpuutetaan myös mahdollisimman liberaali sosiaaliturva, esimerkiksi negatiivinen tulovero / perustulo ja palvelusetelit mm. koulutusta ja terveydenhoitoa varten). Tällöin talousnobelisti Milton Friedman ja Cato-instituutti lasketaan markkinaliberaaleiksi ja sosiaaliliberaaleiksi lasketaan vain ne, jotka kannattavat korkeaa verotusta ja sosiaaliturvaa ja yleensä muutenkin katsovat laajemmat sääntelytoimet tarpeellisiksi (esimerkiksi kuluttajansuojan osalta), kuitenkin suurin piirtein em. muodoin, jotta valinnanvapautta ei tarpeettomasti rajoitettaisi.
Tässä merkityksessä nykyinen Liberaalit r.p. ja ainakin osa sen edeltäjistä (Liberaalinen puolue, Nuorsuomalainen puolue ym.) on lähellä markkinaliberalismia (eduskuntapuolueista lähimpänä ehkä RKP kielikysymystä lukuun ottamatta, vähintään yhtä lähellä eräät muiden puolueiden kansanedustajat), alempana esitetyssä jaottelussa ne olisivat lähellä sosiaaliliberalismia (eduskuntapuolueista lähimpänä ehkä Vihreä liitto sekä eräät usean muun puolueen kansanedustajat).
[muokkaa] Sosiaaliliberalismi
Usein markkinaliberaaleiksi lasketaan vain se em. ryhmän osa, joka kannattaa vain vähäistä tai olematonta (verorahoitteista) sosiaaliturvaa. Useimmiten mukaan lasketaan myös ne, jotka eivät edes hyväksy mitään yllä mainittuja sääntelytoimia (tätä ryhmää usein kutsutaan libertaristeiksi, mutta sekin käsite on epämääräinen).
Tällöin mm. Milton Friedman ja Cato-instituutti laskettaisiin sosiaaliliberaaleiksi.
[muokkaa] Libertarismi
Joskus markkinaliberalismilla tarkoitetaan libertarismia.
Kaikissa tulkinnoissa lähtökohtana on siis se, että ihmiset saavat tehdä mitä haluavat niin kauan kuin eivät riko muiden vastaavaa vapautta (mikä libertarismin tapauksessa tarkoittaisi täsmälleen kieltoa kajota toisten kehoon tai omaisuuteen). Tästä poiketaan lähinnä edellä mainituissa suhteissa.
[muokkaa] Talousliberalismi
Etenkin aiemmin markkinaliberalismia on toisinaan käytetty merkityksessä talousliberalismi, mikä tarkoittaa markkinaliberalismin taloudellisia aspekteja, lähinnä (melko) vapaan markkinatalouden (kapitalismin) kannattamista.
Yleensä siis markkinaliberaali kannattaa myös arvoliberalismia ja useimmat katsovat, että jako taloudellisiin ja ei-taloudellisiin asioihin on veteen piirretty viiva: vain jotkin asiat ovat melko selvästi jompiakumpia ja tarkkaan ottaen kaikki taloudelliset kysymykset ovat osin arvokysymyksiä, oli sitten kyse temppelin tai kirjapainon tekemisestä, sellaisen rahoittamisesta muulla ansainnalla, tiedonvälityksestä, tavaroiden tai palveluiden hankkimisestä yleensä.lähde?
