Mediaväkivalta

Wikipedia

Mediaväkivallalla tarkoitetaan tavallisimmin näkyvän, fyysisen väkivallan tai sen uhan esittämistä eri mediaformaateisssa. Mediaväkivalta voi olla joko ulkoisesti passiivisesti katsottavaa kuvaohjelmaa, joka sisältää edellä mainittua väkivaltaa, kuten murhia, ampumista ja tappelua, tai vuorovaikutteista käyttäjän ulkoisesti aktiivista toimintaa väkivaltasisältöisen mediavälineen ja sisällön, kuten tietokonepelien kanssa.

Väkivalta eri muodoissaan on populaarikulttuurin keskeinen osa, jota paheksutaan ja kammoksutaan samalla kun rikollisuuden ja väkivallan viihteellinen, stimuloiva merkitys on kiistaton osa koko populaarikulttuuria. On muun muassa mediakasvatuksellisesti mielenkiintoista, että väkivallalla ja väkivaltaviihteellä ei ole rajoittajanaan samanlaista tabuluonnetta kuin seksillä, vaan kulttuurimme on sen kyllästämää pikkulasten sotaisista leluista alkaen.

[muokkaa] Mediaväkivallan tutkimus

Mediaväkivallan tutkimus on keskittynyt pääosin ulkoisesti passiivisena katsottavan mediaväkivallan vaikutusten tutkimiseen, joskin viime vuosina on kiinnostuttu myös vuorovaikutteisen median vaikutuksista. Vähemmän tiedetään muunlaisen väkivallan, kuten epäsuoran väkivallan, psyykkisen ja rakenteellisen alistamisen ja vallankäytön vaikutuksista. Tutkimus on myös keskittynyt enemmän viihdeväkivallan kuin todellisen (uutis-)väkivallan vaikutusten tutkimiseen^[1]

Mediaväkivallan vaikutuksista on käyty kiivasta keskustelua, mutta kiistattomia tutkimustuloksia ei ole vielä saatu. Ongelmana väkivaltaviihteen tutkimuksessa näyttää olevan mediaväkivallan vaikutusten näkeminen liian yksinkertaisena syy-seuraussuhteena. Varsinkin poliittisten vaikuttajien puheissa tällainen suoraviivainen käsitys mediaväkivallan vaikutuksista on yleinen. Mediaväkivallan tutkimuksessa korostetaan kuitenkin, että jokainen vastaanottaja on erilainen ja siten vaikutuksetkin ovat väistämättä erilaisia. Mediaväkivallan tutkimuksessa yleisimmät mallit mediaväkivallan vaikutuksista ovat väkivaltaan turtumisen malli (desensatization), katharsismalli, sosiaalisen oppimisen malli ja kultivaatiomalli.