Meningokokki
Wikipedia
Meningokokki (Neisseria meningitidis) on tunnetuin bakteerimeningiitin aiheuttaja.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Rakenne
N. Meningitidis on gramnegatiivisesti värjäytyvä bakteeri. Sen uloin kerros koostuu sokeriketjuista. Kapselin alla on ulkokalvo, joka on lähinnä proteiineja ja lipopolysakkaridia eli endotoksiinia. Meningokokki pystyy muuntelemaan solun pinnan rakenteita, mikä mahdollistaa sen jakamisen serologisiin ryhmiin sekä sero-, ala- ja immunotyyppeihin. Seroryhmiä on 13, mutta 90 prosenttia taudeista on A-, B-, tai C-ryhmien aiheuttamia. Seroryhmän tunnistaminen kertoo, onko juuri sitä tyyppiä vastaan saatavissa rokotetta.
[muokkaa] Tunnistaminen
Immuunipuolustuksen vasta-aineet kehittyvät ennen kaikkea kapselin polysakkarideja kohtaan. Varsinkin pienillä lapsilla vasta-aineet kapselipolysakkarideihin kehittyvät hitaasti ja niitä myös syntyy vain vähän. Tämä osaksi selittää sen, että meningokokkitautia on suhtellisesti eniten pienillä lapsilla.
[muokkaa] Esiintyminen
Saharan eteläpuoleinen Afrikka on meningokokkitaudin endeemistä aluetta, mutta epidemioita voi puhjeta missä tahansa. Meningokokin aiheuttamaa meningiittiä on Suomessa vain vähän, noin 50 tapausta vuodessa. Näistä meningiiteistä 80 prosenttia on B-ryhmän aiheuttamia. Siihen ei ole olemassa rokotetta, sillä tämän ryhmän bakteerien pinnalla olevat polysakkaridit eivät saa aikaan immuunivastetta.
[muokkaa] Taudit
Meningokokki aiheuttaa kahta eri tautia. Näistä meningiitti on yleisempi ja helppo diagnosoida. Se on myös helppohoitoinen ja sen tappavuus on vain 0-3 prosenttia.
Meningokokkisepsis on vaikeampi tauti, sen tappavuus on jopa 15–80 prosenttia ja sen jälkitaudit ovat pahoja. Meningokokkisepsiksen diagnoosi on pitkälti kliininen, sen oireet ilmaatuvat nopeasti ja potilaan tila usein heikkenee silmissä. Noin 50 prosentilla meningokokkipotilaista on petekkioita.
Meningokokki voi aiheuttaa myös keuhkokuumetta, ylähengitystieinfektioita, konjunktiviittia ja septisen artriitin.
