Merle-geeni
Wikipedia
 |
Tämän artikkelin ulkoasu ja tyyli kaipaavat korjausta. |
| Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
Merle-geeni on dominoiva diluutiogeeni, joka haalistaa turkinvärin siitä, mitä se normaalisti olisi ollut. Vaalentava vaikutus ei ole tasainen, vaan koiran turkkiin jää normaalivärisiä ja eri sävyisiä alueita, ja lopputulos näyttää marmoroidulta. Merle-geeni vaikuttaa lähinnä turkissa olevaan eumelaniinipigmenttiin, eli tulee esiin mustalla, ruskealla tai sinisellä pohjalla. [1]
Jos merle-geenin perinyt koira on pohjaväriltään musta, koiraa kutsutaan blue merleksi tai vain merleksi. Jos koira on pohjaväriltään ruskea, väriä kutsutaan yleisimmin red merleksi. Myös mäyräkoirilla esiintyy merle-geeni, mutta väritystä kutsutaan tällä rodulla nimellä dapple. Pyreneittenpaimenkoiralla merle-geenin aikaansaama väri kulkee nimellä "harlekiini". Merle-geeni jättää yleensä feomelaniinipigmentin ennalleen, jolloin koiralla voi olla aivan normaalit tan-merkit.
Merle-väritys on sallittu mm. monilla paimenkoiraroduilla (mm. lyhytkarvainen collie, pitkäkarvainen collie, shetlanninlammaskoira, australianpaimenkoira, pyreneittenpaimenkoira), mäyräkoirilla ja joillain metsästyskoiraroduilla. Hiljattain tutkijat Texas A&M Universityssä paikansivat merle-värityksen aikaansaavan mutaation koiran SILV-geenissä.
Merle-geeni on dominoiva ja aiheuttaa homotsygoottina eriasteisia kehitysvaurioita. Tämän vuoksi useimmissa koiraroduissa, joissa merle-väriä esiintyy, on kiellettyä parittaa kaksi merle-koiraa keskenään. Homotsygooteilla merleillä on raportoitu vakavia kuulovaurioita sekä eriasteisia silmien kehityshäiriöitä. Homotsygootit merlet ovat usein hyvin valkovoittoisia, ja kuulovaurioiden oletetaan johtuvan ainakin osittain siitä, että merle-geeni poistaa pigmenttiä sisäkorvan aistinsoluista. [2][3]
