Modulaatio (musiikki)
Wikipedia
Modulaatio on musiikillinen tehokeino, jossa teoksen sävellaji vaihtuu. Yleensä moduloitaessa siirrytään johonkin läheiseen sävellajiin, esimerkiksi dominanttiin tai subdominanttiin.
Klassisessa harmoniassa tunnetaan kolme modulaatiotyyppiä:
- Diatonisessa modulaatiossa siirrytään sävellajista toiseen jonkin näille sävellajeille yhteisen soinnun kautta. Esimerkiksi D-duurista C-duuriin moduloitaessa voidaan yhteisenä sointuna käyttää G-duuria, joka on D-duurin neljäs ja C-duurin viides aste.
- Kromaattisessa modulaatiossa käytetään sävellajin vaihdoksessa kromaattisesti muunnettua sointua siten, että jokin ääni siirtyy kromaattisesti aikaisemmasta sävellajista uuteen sävellajiin.
- Enharmonisessa modulaatiossa osa soinnun sävelistä tulkitaan enharmonisesti uudelleen, jolloin samalla soinnulla on uusi funktio uudessa sävellajissa. Esimerkiksi vähennettyä septimisointua voidaan symmetrisenä sointuna helposti käyttää useissa eri sävellajeissa.
Modulaatio voi myös tapahtua äkillisesti ilman mitään sidossointuja. Populaarimusiikissa pyritään toisinaan kohottamaan kappaleen tunnelmaa moduloimalla puolisävelaskel ylöspäin. Tällainen tunnelmannostatus on tyypillistä mm. Eurovision laulukilpailussa, ja tehokeinosta käytetäänkin leikkimielistä termiä euroviisumodulaatio.
