Nimismies (talonpoika)
Wikipedia
Nimismies (alkuperäinen merkitys: nimitetty mies) tarkoitti Suomessa talonpoikaa, joka oli valittu pitäjän luottamusmieheksi. Nimismiehen tehtävät näyttävät keskittyneen pitäjissä sukupolvesta toiseen samoille, vauraille taloille ja suvuille.[1]
Nimismiehille kuului kyydeistä (ks. hollikyyti) ja kuljetuksista (esimerkiksi rikollisten kuljettamisesta) vastaaminen. Ennen erityisen jahtivoudin nimittämistä nimismies järjesti myös yhteiset suurpetojahdit karhujen ja susien kurissa pitämiseksi.[2][3]
Juhana III myönsi nimismiehille verovapauden, jolloin tehtävästä tuli entistä houkuttelevampi.[4]
1600-luvun alussa nimismiehistä tuli virkamiehiä ja välimatka muuhun pitäjään kasvoi talonpoikien keskuudestaan nimittämään luottamusmieheen verrattuna.
[muokkaa] Lähteet
- ↑ Yhteistä rahvasta, mutta ei tasapäistä. Teoksessa: Weilin + Göös: Suomen historia, osa 2, s. 198
- ↑ Yksilö ja yhteiskunta. Teoksessa: Weilin + Göös: Suomen historia, osa 2, s. 221
- ↑ Metsästys, hylkeenpyynti ja kalastus. Teoksessa: Weilin + Göös: Suomen historia, osa 2, s. 371
- ↑ Takamaa hallinnolliseksi keskusalueeksi. Teoksessa: Weilin + Göös: Suomen historia, osa 2, s. 275