Nuija
Wikipedia
Nuija on työkalu, jolla sen varren ja pään rotaatioenergia muutetaan tangentin suuntaiseksi translaatioenergiaksi. Nuija on yksi ensimmäisiä ihmisen tuntemia työkaluja. Nuijan osat ovat varsi ja varren päässä oleva paino, pää. Nuijalla isketään kappaletta esimerkiksi taltalla niin että energia siirtyy nuijan päästä taltan kärjen kautta työstettävään esineeseen, jolloin syntyy lastu ja työstöjälki. Nuija voi olla suurempikin ja kaksin käsin käytettävä. Nuijan pää on usein tehty puusta, kumista tai muovista.
Metallista lyömävälinettä sanotaan yleensä lekaksi, moukariksi, moskaksi tai vasaraksi.
Nuija voi olla myös taisteluase, jonka varren päässä tai varteen kiinnitetyn ketjun päässä on paino tai levenemä, jossa saattaa olla piikkejäkin (piikkinuija tunnetaan myös nimellä kurikka tai aamutähti). Aseen teho perustuu lähinnä kärkiosan painoon ja iskuvoimaan. Ketjukuulanuija on ase, jossa piikikäs kuula, lyömäri, on kiinnitetty ketjulla varteen. Näin iskuun saadaan suurempi hitausmomentti, ja aseella kyetään lyömään myös kilven sisäpuolelle.
Puheenjohtajan nuijaa käytetään myös määrämuotoisissa kokouksissa esimerkiksi eduskunnan täysistunnoissa ilmoittamaan, että asiaa käsitellään tai että käsittely on päättynyt.
Ruuanlaitossa käytetään mm. lihanuijaa lihan mureuttamiseen sekä puunuijaa eli survinta esimerkiksi perunoiden tai marjojen soseuttamiseen.
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Vesilahden Kotiseutumuseo. Ruokatalouteen liittyvät esineet Kolme erilaista puista nuijaa ym.