Ordovikikausi
Wikipedia
Ordovikikausi on geologinen ajanjakso, joka on toinen paleotsooisen maailmankauden kuudesta jaksosta. Se oli selkärangattomien valtakautta. Kausi alkoi pienellä joukkotuholla jokseenkin 490 miljoonaa vuotta sitten (Mvs) ja päättyi suurempaan joukkotuhoon 443,5 miljoonaa vuotta sitten. Eri tutkijoiden mukaan kausi kesti 50-80 miljoonaa vuotta. Kaudelle on tyypillistä merieläinten runsaslajisuus ja nopea kehittyminen. Merissä eli mm. meduusoja ja oikosarvia (mustekalaa muistuttavia kuorellisia nilviäisiä). Ordovikikaudella sienieläimet kehittyivät ja ensimmäiset selkärangattomat, leuattomat panssarikalat ilmestyivät. Maalle ilmestyi alkeellisia leviä, vedessä eli putkilokasveja.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Ordovikikauden mantereet ja ilmasto
Ordovikikauden alkupuolella vallinnut ilmasto oli nykyistä lämpimämpi, vaihtelevampi ja kosteampi. Pohjoisella pallonpuoliskolla oli valtava Panthalassa-valtameri, jossa 30. leveysasteella melko lähekkäin sijaitsivat Laurentia, Barentsia, Siperia, Kazakstania ja Avalonia. Pohjoisnavan ympärillä kiersi kylmä merivirta ja päiväntasaajan seutuvilla lämmin. Keskisellä ordovikikaudella etelänavan ympärillä oli suuri Gondwanamanner, johon kuuluivat Etelä-Amerikka, Afrikka ja Australia. Kauden loppukolmanneksella ilmasto viileni ja varsinkin kuivui nopeasti. Tuli jääkausi, joka tosin ei ollut pleistoseenikauden jääkausien veroinen. Myöhemmän ordovikikauden jääkausi kesti 8-10 miljoonaa vuotta alentaen meren pintaa noin 100 metriä. Tremadoc- ja Llanvir-kausien lopulla tapahtui luultavasti mannerliikunnoista johtuvia lajien joukkotuhoja.
[muokkaa] Kasvillisuus
Maalle ilmestyi alkeellisia kasveja. Omanista on löydetty fossiileja, jotka saattavat todistaa, että tällä kaudella olisi elänyt maakasveja. Ensimmäiset ordovikikauden varhais- ja keskivaiheen maakasvit luultavasti muistuttivat sammalia ja maksasammalia, ts. kyse ei ollut putkilokasveista. Näillä kasveille ei ollut varsinaisia juuria, vartta ja lehtiä. Varmemmin maakasveja esiintyi vasta seuraavan, siluurikauden loppupuolella. Maakasvit lienevät kehittyneen vuorovesirannoilla kasvaneista levistä. Vuorovesiranta on välillä kuivana, välillä veden peitossa. Joillain levillä tiedetäänkin olevan paksu nahkea pinta, juuria ja varren erilaistumista, ja joidenkin levien muodot tuovat mieleen etäisesti haarasanikkaiset ja kortteet, jotka olivat ensimmäisiä maakasveja.
[muokkaa] Eläimistö
Ordivikikaudella eli mm. koralleja, meritähtiä, merisiilejä (Echinoidea) ja brakiopodeja, jotka olivat simpukoita muistuttavia kuorellisia, litteitä eläimiä. Kambrikauden lopussa trilobiitteja oli kuollut runsaasti, mikä jätti tilaa muiden merieläinten lajiutumiselle. Uusia brakiopodilajeja syntyi paljon. Korallimaiset sammaleläimet (Bryozoa) ja merililjat ilmestyivät ordovikikauden tropiikin meriin. Trilobiittilajeja ilmestyi myös uudestaan lisää. Helmiveneet lajiutuivat merkittävästi ordovikikauden alkupuolella. Graptoliitit ilmestyivät Tremadoc-kaudella. Aluksi ne olivat planktonmaisia, kauden lopulla niistä kehittyi korallimaisia yhdyskuntia.
Kauden keskivaiheilla, noin 470 miljoonaa vuotta sitten, ilmestyivät oikosarvet (Orthoceras), mustekalamaiset kuorelliset eliöt, joiden kuori muistutti pitkää jäätelötuuttia. Kaudella ilmestyivät myös sammaleläimet (ja muut Bryozoat).
Leuattomat kalat eli nahkiaisten tapaiset kalat ja panssarikalat, ostracodermit, ilmestyivät. Ostracodermien pään ja eturuumiin suojana oli panssari luultavasti meriskorpioneja vastaan. Ne keräsivät ravintoa pohjamudasta kuin pölynimurit. Australiasta on löydetty varhaiselta ordovikikaudelta peräisin olevia kalojen jäänteitä.
Myöhäisellä ordovikikaudella tapahtui merieläinten joukkotuho, joka johtui luultavasti jääkauden alkamisesta.
[muokkaa] Uusia eliöryhmiä ordovikikaudella
- Merikurkut
- Merisiilit
- Meritähdet
- Käärmetähdet
[muokkaa] Ordovikin alajako englantilaisissa lähteissä
Ordoviki jaetaan usein kolmeen alajaksoon
- Myöhäisordoviki (yläordoviki) 461-444 Mvs
- Keskiordoviki 472-461 Mvs
- Varhaisordoviki (alaordoviki) 488-472 Mvs
Tarkempi jako:
- Yläordoviki 461-444 Mvs
- Hirnantian 446 - 444 Mvs (Bala: Caradoc+Hirnatian)
- Ashgill 449 - 446 Mvs
- Hirnantian/Gamach
- Rawtheyan/Richmond
- Cautleyan/Richmond
- Pusgillian/Maysville/Richmond
- Keskiordoviki 472 - 468 Mvs
- Caradoc 461 - 449 Mvs
- Trenton
- Onnian/Maysville/Eden
- Actonian/Eden
- Marshbrookian/Sherman
- Longvillian/Sherman
- Soundleyan/Kirkfield
- Harnagian/Rockland
- Costonian/Black River
- Darriwillien 468 - 461 Mvs
- Llandeilo : Dyfed=Llandeilo+Llanvirn
- Chazy (myöh)
- Llandeilo (keski)
- Whiterock (varh)
- Llanvirn 472 - 468 Mvs (myöh, varh)
- Caradoc 461 - 449 Mvs
- Alaordoviki (Canadian) 479-488 Mvs
- Arenig 479 - 472 Mvs
- Cassinian (Lower-Arenig)
- Arenig/Jefferson/Castleman
- Tremadoc 488 - 479 Mvs
- Tremadoc/Deming/Gaconadian
- Arenig 479 - 472 Mvs
[muokkaa] Ordovikikauden jako Pohjois-Amerikassa
- Cincinnati
- Mohawk
- Whiterock
- Ibex
[muokkaa] Ordovikikauden jako Australiassa
- Bolindian
- Eastonian
- Gisbornian
- Darriwillian
- Yapeenian
- Castlemainian
- Chewtonian
- Bendigonian
- Lancefieldian/Warrendian
[muokkaa] Ordovikikauden jako Kiinassa
- Wufengian
- Linhsiangian
- Pagodaian
- Huloian
- Hiushangian
- Chongyian
- Ningkuoian
- Xinchangian
