Orisbergin kartano
Wikipedia
Orisbergin kartanon sijaitsee Isossakyrössa. Kartanon historia ulottuu 1670-luvulle, jolloin kolme vaasalaista kauppiasta perusti Orisbergin rautaruukin. Odotusten vastaisesti seudulta ei kuitenkaan löytynyt rautamalmia, vaan se oli kuljetettava Ruotsista. Tämä kävi kuitenkin niin kalliiksi, että masuuni siirrettiin jo 1700-luvun alussa Oravaisten Kimoon, jonne syntyi Pohjanmaan toinen rautaruukki. Orisbergin historian kukoistus alkoi vuonna 1783, kun ruukin osti värmlantilainen vuorimies Bengt Magnus Björkman, joka samana vuonna hankki omistukseensa myös Fiskarsin ruukin. Haminan rauhan solmimisen jälkeen 1809 Björkman katsoi parhaaksi palata Ruotsiin ja luovutti ruukin pojalleen Lars Magnus Björkmanille, aateloituna Björkenheim. Hänen aikanaan ruukkia parannettiin ja toiminta alkoi viimein kannattaa. Kartanon nykyisen, P.G.Holmin piirtämän päärakennuksen perusta laskettiin jo vuonna 1804, mutta kartano saatiin kokonaan valmiiksi vasta 1810-luvulla. Orisbergista muodostui täydellinen ruukkiyhdyskunta, kun kartano sai myös oman, Carl Ludvig Engelin piirtämän puukirkon ja hautausmaan. Ruukkitoiminta Orisbergissa loppui vuonna 1900, jonka jälkeen kartano tunnettiin maanviljelyskouluistaan. Björkenheimin aatelissuku omistaa ja asuu kartanoa tänäkin päivänä.
