Partikkeli (sanaluokka)
Wikipedia
Verbi |
Substantiivi |
Adjektiivi |
Numeraali |
Pronomini |
Partikkeli |
Partikkelit eli apusanat ovat sanaluokka, johon suomen kielessä perinteisesti luetaan ne sanat, jotka eivät kuulu muihin sanaluokkiin. Partikkelit eivät taivu eivätkä saa omia määritteitään.
Partikkeleita ovat suomessa mm.
- Huudahdukset eli interjektiot
- moro!, ai, miksei
- Konjunktiot yhdistävät sanoja ja lauseita
- Rinnastuskonjunktiot eli adversatiiviset konjunktiot (ja, sekä, sekä-että, -kä, eli, tai, joko-tai, vai, mutta, vaan, siksi, siis, sillä, näet, nimittäin) Näistä adversatiivisia konjunktioita ovat sellaiset jotka ilmaisevat vastakohtaa, esim. mutta.
- Alistuskonjunktiot (että, jotta, koska, kun, jos, vaikka, kuin, kunnes)
- kliitit eli liitepartikkelit (-kaan, -ko, -pa, -s, …)
- adpositiot eli post- ja prepositiot (talon takana, ennen joulua). (Adpositiot eivät aina ole täysin taipumattomia vaan muodostavat usein nykyisissä tai historiallisissa paikallissijoissa taipuvia sarjoja, esim. takana - taakse - takaa. Adpositioiden ja taipuvien nominien raja ei ole täysin selkeä.)
- adverbit
Suomen kieleen näkyisi olevan tulossa tai on jo tullut uusi konjunktio kautta. Tämä sana on ennestään ollut käytössä adpositiona, mutta nyt se esiintyy sekä kirjoituksessa (lähinnä sanomalehdissä) että puheessa selvästi konjunktion tehtävässä. Sen merkitys on silloin yleensä 'tai', 'ja' taikka usein vähän näitä molempia yhtäaikaisesti (jolloin se pyrkii toimimaan ikään kuin looginen disjunktio, sallien jommankumman vaihtoehdon yksinään tai yhtä hyvin molemmat yhtäaikaisesti). Esimerkkejä:
1) Yleensä maalauksia pidetään kivi- / pronssikautisina. Lisäsivätkö maalaukset tekijän / tekijöiden metsästysonnea?
2) ILTAPÄIVÄLÄMPÖTILOJA EILEN /TÄNÄÄN: Ateena +32 +31, Berliini...
3) Palvelukseen halutaan kemian maisteri/diplomi-insinööri [saa tietysti olla molemmatkin tutkinnot!