Poyntingin–Robertsonin ilmiö
Wikipedia
Poynting-Robertson-ilmiö on ilmiö, jossa pieni Aurinkoa tai jotain muuta tähteä kiertävä hyvin pieni pölyhiukkanen ajautuu ajan mittaan kiertämäänsä tähteen. Ilmiö on nimetty sen selittäjien John Henry Poyntingin ja Howard Percy Robertsonin mukaan.
Pölyhiukkasta jarruttaa radallaan siitä lähtevä lämpösäteily, jonka suuntaa siirtää hyvin pienen kulman hiukkasen oma rataliike. Epätasainen ulossäteily vaikuttaa rataliikkeeseen rekyylin tavoin. Poynting-Robertsonin ilmiöllä on taipumus ajaa hiukkanen hidasta spiraalia pitkin tähteen ja myös tasoittaa hiukkasen radan soikeutta. Esimerkiksi 1 AU:n päässä Auringosta olevalle yhden mikrometrin (1 µm, miljoonasosa metriä) läpimittaiselle hiukkaselle ajautumisaika Auringon lähelle vie muutama tuhat vuotta. Lähellä Aurinkoa pölyhiukkaset haihtuvat kuumuudessa. Jos hiukkanen on hyvin pieni, esimerkiksi Auringon lähellä alle 0,1 mikrometriä, säteilynpaine estää Poynting-Robertsonin ilmiön.
