Preferenssi

Wikipedia

Preferenssi on yhteiskuntatieteissä, erityisesti taloustieteessä, käytetty käsite. Mikrotaloustieteessä preferensseillä kuvataan teknisesti ihmisten mieltymyksiä eri vaihtoehtojen suhteen. Valinta voi olla todellinen tai kuvitteellinen. Teorian kannalta olennainen kysymys on, mitä ehtoja tarvitaan, jotta vaihtoehdot voidaan asettaa järjestykseen. Yleisemmin ajateltuna preferenssit voidaan nähdä motivaation lähteenä.

Esimerkiksi onnellisuutta preferoidaan yleensä kärsimykseen tai surullisuuteen nähden. Yleensä myös suurempaa määrää normaalihyödykkeen kulutusta preferoidaan pienempään määrään verrattuna. Ja hyödykkeen kulutusta tänään preferoidaan huomiseen kulutukseen nähden.

[muokkaa] Preferenssirelaatio

Mikrotaloustieteessä kuluttajan preferenssejä mallitetaan preferenssirelaatioiden avulla.

Olkoon S kaikkien hyödykkeiden joukko (yleisemmin "maailman tilojen" joukko). Tällöin ≤ on preferenssirelaatio joukossa S, jos se on binäärirelaatio S:ssä siten, että a ≤ b, jos ja vain jos b on vähintään yhtä hyvä kuin a. Tällöin yleensä sanotaan, että "b on heikosti preferoitu a:han nähden". Jos a ≤ b, mutta ei b ≤ a, niin kuluttaja aidosti preferoi b:tä a:han nähden eli a < b. Jos a ≤ b ja b ≤ a, niin kuluttaja on indifferentti a:n ja b:n välillä.

Preferenssirelaatiosta tehdään yleensä seuraavat oletukset:

Relaatio on refleksiivinen: a ≤ a.
Relaatio on transitiivinen: a ≤ b ja b ≤ c, niin a ≤ c. Refleksiivisyyden kanssa tästä seuraa esijärjestys (engl. 'preorder').
Relaation on täydellinen: jos kaikilla a ja b, a ≤ b tai b ≤ a tai molemmat (huomaa: täydellisyydestä seuraa refleksiivisyys). Tämä tarkoittaa, että kuluttaja kykenee muodostamaan mielipiteen kaikkien hyödykkeiden välillä.