Puoluesihteeri
Wikipedia
Puoluesihteeri on puoluejärjestöä puolueen puheenjohtajan tukena johtava toimihenkilö, joka koordinoi puolueen toimintaa sen perusyhdistyksiin ja piirijärjestöihin päin.
Aikaisemmin puoluesihteerin tehtäviin kuului myös ideologinen julistaminen, mistä kuuluisimpia esimerkkejä Suomen historiassa ovat Kekkosen ja Maalaisliiton murskaamisen sanomaan erikoistuneet SDP:n Väinö Leskinen, Kaarlo Pitsinki.
Järjestöorganisaattorina tunnetuin puoluesihteeri lienee Maalaisliiton Arvo Korsimo, jonka tehokkaat menetelmät aiheuttivat myös oman puolueen piirissä keskustelua.
Ideologisina puoluesihteereinä 1990- ja 2000-luvuilla ovat tulleet tunnetuiksi Suomen keskustan Pekka Perttula ja SAK:sta lähtöisin oleva SDP:n Eero Heinäluoma, josta tuli SDP:n puheenjohtajakin. Perttula kannatti SDP- ja SAK-kriittistä uutta ajattelua, kun taas Heinäluoma jo ennen puoluesihteeriksi tuloaan keskittyi menetyksellisestä gallupeita ja tiedotusvälineitä hyödyntäen torjumaan Suomen keskustan ajaman työreformin. 1980-luvun ideologisesti korkeaprofiilisin puoluesihteeri oli Seppo Kääriäinen, joka puheenjohtaja Paavo Väyrysen aikana ajoi voimakkaasti SDP:n vahvistuneen aseman haastavaa tahtopolitiikkaa.
Puheenjohtajien ajauduttua kriisiin pyrkivät puoluesihteerit tai viime kädessä eduskuntaryhmien puheenjohtajat koordinoimaan vaikeita tilanteita esimerkiksi hallituspuolueiden välillä.
Parlamentarismin vahvistuminen Suomessa 1990-luvun lopulla ja 2000-luvulla on heikentänyt puoluejärjestöjen ja puoluesihteereiden sekä vahvistanut eduskuntaryhmien ja eduskuntaryhmien puheenjohtajien asemaa.
