Rekisteri (tietokonetekniikka)
Wikipedia
Rekisteri tietokonetekniikassa tarkoittaa muistialuetta joka on toteutettu kiikuilla. Rekisteri sisältää tyypillisesti vain pienen määrän bittejä (1-64). Monesti rekistereitä käytetään tallettamaan tietoa vain muutaman kellojakson ajaksi.
[muokkaa] Rekisterit mikroprosessoreissa
Mikroprosessorit sisältävät tyypillisesti useita eri rekistereitä, joista osa näkyy ohjelmoijalle, mutta suurinta osaa käytetään prosessorin sisäiseen toteutukseen. Ohjelmoijan näkökulmasta rekistereihin talletetaan lukuarvoja jotka ohjaavat konekielikäskyjen toimintaa. Rautasuunnittelijan näkökulmasta rekisterit ovat D-kiikkuja, jotka ovat syötteinä piirin sisäiselle tilakoneelle.
Tyypillisissä 32-bittisissä suorittimissa ohjelmoijan näkemät rekisterit ovat 32-bittisiä ja 64-bittisissä suorittimissa vastaavasti 64-bittisiä. Tämä ei kuitenkaan päde aina sillä ns. 32-bittisissä suorittimissa voi esiintyä jopa 128-bittisiä rekistereitä (esim. SSE2-laajennos Intel Pentium sarjassa).
[muokkaa] Rekisterit oheislaitteille
Oheislaitteet tarjoavat omaa toiminnallisuuttaan sovelluksille rekisterien avulla. Rekistereitä on kahta lajia tähän tarkoitukseen. Jotkin oheislaitteet tarjoavat tietyn I/O portin johonka ohjelmoijan täytyy kirjoittaa kaikki käskynsä. Uudemmat laitteet tarjoavat yleensä I/O muistiavaruuden, jonne ohjelmoija voi kirjoittaa komentonsa. I/O muistiavaruus näyttää ohjelmoijalle tavalliselta muistilta, mutta I/O porttien tapauksessa komentojen antaminen ei välttämättä onnistu tavallisilla muistinkirjoitus komennoilla (store) vaan ohjelmoija joutuu käyttämään erikoiskäskyjä suorittimesta.
[muokkaa] Signalointirekisterit
Signalointirekisteri (engl. strobe register) on rekisteri, johonka koskeminen aiheuttaa aina saman toiminnon. Rekisterin lukeminen tai minkä tahansa arvon kirjoittaminen siihen, saa aina aikaan saman toiminnon.
