Sara Wacklin
Wikipedia
Sara Elisabeth Wacklin (26. toukokuuta 1790, Oulu – 28. tammikuuta 1846, Tukholma) oli oululaissyntyinen kirjailija ja naiskoulutuksen edelläkävijä.
Wacklin aloitti jo nuorena apuopettajana elättääkseen itsensä sekä leskeksi jääneen äitinsä. Hän toimi Gustafva Sofia Hjärnen perheessä kotiopettajattarena 1810-luvulla ja sai Hjärnen salongista kirjallisia vaikutteita. Vierailtuaan ulkomailla Wacklin palasi Ouluun ja perusti tasokkaan tyttökoulun, jossa annettiin muun muassa korkeampaan teoreettiseen ajatteluun ohjaavaa opetusta. Tyttökoulu tuhoutui Oulun suurpalossa vuonna 1822. Tulipalo kohtasi myös hänen Turussa sijainnutta pensionaattiaan vuonna 1827.
Toimittuaan Turun-aikojensa jälkeen Oulussa Wacklin muutti 1830-luvulla Helsinkiin, jonne hän avasi koulun aivan ydinkeskustaan. Vuonna 1835, ollessaan 45 vuoden ikäinen, Wacklin suoritti opettajattaren tutkinnon Pariisin yliopistossa tiettävästi ensimmäisenä suomalaisena naisena.
Ennen kuolemaansa Wacklin kirjoitti kolmiosaisen teoksen Hundrade minnen från Österbotten (1844–1845, suom. Sata muistelmaa Pohjanmaalta, 1872–1876), joka on Suomen historian kannalta merkittävä teos. Kirjasarja sisältää lyhyitä kertomuksia, jotka sijoittuvat enimmäkseen Ouluun ja sen lähiseuduille. Päähenkilöinä on tavallisia ihmisiä mutta myös kuuluisia henkilöitä. Teoksessa on nähty olevan sekä romanttisia että realistisia piirteitä.
