Saul Bellow
Wikipedia
Saul Bellow, ristimänimeltään Solomon Bellows (10. kesäkuuta 1915 – 5. huhtikuuta 2005) oli yhdysvaltalainen kirjailija ja vuoden 1976 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saaja.
Saul Bellowin juutalaissyntyiset vanhemmat muuttivat Pietarista Kanadaan vuonna 1913. Bellow kasvoi yhdeksänvuotiaaksi Montrealin köyhässä monikielisessä kaupunginosassa venäläisten, puolalaisten, ukrainalaisten, kreikkalaisten ja italialaisten maahanmuuttajien keskuudessa. Hän hallitsi jo lapsena kolme kieltä: jiddishin, englannin ja ranskan. Vuonna 1924 perhe muutti Chicagoon. Bellowin äidin kuolema hänen ollessaan 17 vuotta vanha oli hänelle traumaattinen kokemus, joka jätti jälkensä hänen loppuelämäänsä.
Vuonna 1933 Bellow aloitti yliopisto-opiskelunsa, pääaineenaan antropologia ja sosiologia, ja valmistui vuonna 1937. Hän palveli Yhdysvaltojen kauppalaivastossa toisen maailmansodan aikana. Bellow opetti Minnesotan yliopistossa, New Yorkin yliopistossa, Princetonissa, Chicagon yliopistossa, Bard Collegessa ja Bostonin yliopistossa. Hän solmi viisi kertaa avioliiton, joista hänellä on kolme poikaa ja tytär.
Bellowia pidetään yhtenä parhaista Yhdysvaltain moderneista kirjailijoista. Hän on myös tunnetuin siitä yhdysvaltalaisten juutalaisten kirjailijoiden joukosta, joka nousi julkisuuteen 1950–60-luvulla ja johon kuuluvat muun muuassa Bernard Malamud, Philip Roth ja Cynthia Ozick. Bellow itse väitti, ettei ole "juutalainen" kirjailija, vaan yhdysvaltalainen kirjailija, joka sattuu olemaan juutalainen.
Kirjoissaan Bellow pohtii vieraantuneen, modernin kaupunki-ihmisen elämää psykologisesta ja yhteiskunnallisesta näkökulmasta. Useimmat Bellowin romaanisankarit ovat juutalaisia, joilla on muitakin Bellowille omaelämäkerrallisia piirteitä, kuten useita avioeroja. Tunnetuimmat heistä ovat Augie March, Moses E. Herzog, Arthur Sammler ja Charlie Citrine, kaikki älykkäitä, huvittavia, epäileviä, pettyneitä, yhdysvaltalaisen elämäntavan tarkkailijoita. Tyypillistä Bellowin sankarille, tai pikemminkin antisankarille, on tietty kriisitila elämässä, romanttinen, taloudellinen tai jokin muu, joka johtaa eksistentialistiseen kriisiin ja mietiskelyyn.
Bellowin kirjallinen tyyli on omaperäistä ja helposti tunnistettavaa. Siinä on sekoitus arkipäiväistä puhekieltä ja älyllistä filosofointia, melankoliaa ja komediaa, nokkeluuksia ja aforismeja. Romaanien lisäksi hän on kirjoittanut myös näytelmiä, muun muuassa Under the Weather, jota esitettiin Broadwayllä, ja lukuisia artikkeleita, joita muun muuassa Playboy, Partisan Review, The New Yorker, Esquire julkaisivat.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Bibliografia
[muokkaa] Romaanit (suomeksi käännetyt)
- Uhri (suom. Pentti Saarikoski), 1967 (The Victim, 1947)
- Augie Marchin kiemurat (suom. Kai Kaila), 1975 (The Adventures of Augie March, 1953)
- Tartu tilaisuuteen (suom. Pentti Saarikoski), 1969 (Seize the Day, 1956)
- Sadekuningas (suom. Eila Pennanen), 1980 (Henderson the Rain King, 1959)
- Herzog (suom. Pentti Saarikoski), 1984 (Herzog, 1964)
- Mr. Sammlerin planeetta (suom. Eila Pennanen), 1970 (Mr. Sammler's Planet, 1970)
- Humboldtin lahja (suom. Kai Kaila), 1976 (Humboldt's Gift, 1975)
- Dekaanin joulukuu (suom. Marja Alopaeus), 1983 (The Dean's December, 1982)
- Yhä useamman sydän pettää (suom. Jukka Kemppinen), 1987 (More Die of Heartbreak, 1987)
- Bellarosa (suom. Marja Alopaeus), 1991 (The Bellarosa Connection, 1989)* Varkaus (suom. Marja Alopaeus), 1991 (A Theft, 1989)
- Ainoa oikea (suom. Kristiina Rikman), 1997 (The actual)
- Ravelstein (suom. Marja Alopaeus), 2001 (Ravelstein, 2000)
[muokkaa] Romaanit (muut)
- Dangling Man, 1944
[muokkaa] Novellikokoelmat
- Löyhäsuinen mies ja muita kertomuksia (suom. Marja Alopaeus), 1986
[muokkaa] Esseekokoelmat
- To Jerusalem and Back, 1976
- It All Adds Up, 1994
[muokkaa] Palkinnot
- National Book Award vuosina 1954, 1965 ja 1971
- International Literary Prize 1965
- Ranskan Croix de Chevalier des Arts et Letters 1968
- B'nai Brith Jewish Heritage Award 1968
- Pulizer Price 1975
- American Democratic Legacy Award 1976
- Nobel Prize in Literature 1976
