Keskustelu käyttäjästä:Seppoilmari/Arkistosivu 1

Wikipedia

Ks. myös Seppoilmari käyttäjäsivu, allekirjoitus suomalainen --suomalainen 31. lokakuuta 2006 kello 11.06 (UTC)

Sisällysluettelo 1 Eurooppalaisten "suomalaiset" juuret, Seppo Liukko 2 Kommentti ja Seppoilmari- suomalaisen vastaus 3 Artikkelin nimestä 4 Eurooppalaisten suomalainen perimä (Seppoilmari Liukko) 5 Kyselet lähdeviitteiden merkinnästä 6 Kostenkin 7 Aloittamisen vaikeutta 8 Keskustelusivun tyhjennys 9 Puolustautuakin saa, toivottavasti, jos on väärinkäsitys 10 Nimimerkin vaihto 11 Närkästymisestä 12 Uusien käyttäjien kokeilut 13 Uusien viestien lähettäminen 14 Käyttäjänimen muutos 15 Käyttäjäsivu 16 Alasivulla, artikkeli kirj. seppo liukko 17 Miten menetellä

[muokkaa] Eurooppalaisten "suomalaiset" juuret, Seppo Liukko

Nykyinen versio Eurooppalaisten alkuperä (ks. keskustelu Eurooppalaisten alkuperä).

Vastaan täällä sivulla em. selvitykseen. Tarkoituksesni on tarjota artikkeliksi ja puitavaksi, otsikkoasiaani Eurooppalaisten "suomalaiset" juuret, alkup.[[1]]. Koska en tiedä miten artikkeli luodaan tyngäksi tai sellaiseksi. Katson kuitenkin ettei täällä Wikipediassa ole sellaista artikkelia tai tynkää, joka käsittelisi Euroopan juuria. Olisiko aika sellainen ottaa käsittelyyn. Suomen esihistoria ei tälläista osiota Wikipediassa tunne. Tarjoan siis tekstiäni pohjaksi. Sitä voidaan muuttaa, mutta en ymmärrä miksi se pitäisi heti laittaa roskakoriin. Olenko menetellut oikein artikkelini sijopittamisessa alasivulle, mutta tarkoitus oli aloittaa keskustelu. Siinä keskustelussa voitaisiin tuoda esiin lähdeviitteillä mitä tiedemaailmassa asiasta on lausuttu. Kuitenkin ensin on saatava se artikkeli, arvioitavaksi ja muokattavaksi..--suomalainen 11. huhtikuuta 2006 kello 10.01 (UTC)

Tämä on vapaa tietosanakirja, ja siinä mielessä voit aloittaa artikkelin mistä aiheesta haluat. Niinpä artikkelisi nimeksi voisi sopia esimerkiksi Eurooppalaisten suomalaiset juuret. Tai keksi itse parempi. Seppo Ilmari/ Alasivu on vähän epäselvä artikkelin nimeksi. Siksi kai se on merkitty roskaksikin, mutta joku on siirtänyt sen sinun käyttäjäsivullesi. Siellähän se on ikäänkuin lähdeaineistona. Artikelin nimenkin voi myöhemmin tarpeen tullen vaihtaa.

Tuolla vasemmalla yläkulmassa on loota navigaatio jonka alla on erilaisia täppiä ja niiden kohdalla viitteitä kuten Etusivu, Kahvihuone jne. Sitten on kohta Ohje, jota sinun kannattaa ehdottomasti selailla. Kun alat artikkelia kirjoittaa, voit laittaa vaikkapa navigaatiolootan alla olevaan Etsi-lootaan (valkoiseen) valitsemasi artikkelin nimi. Sitten paina Siirry-namiskaa. Vastaan tulee viesti että "Tämännimistä artikkelia ei ole" tms. Punaisella lukee että "Voit aloittaa aiheesta uuden artikkelin" tms. Kun painat SITÄ punaista, avautuu artikkelisivu, johon voit kirjoittaa artikkeliasi ja voit esikatsella sitä ja lopuksi painaa Tallenna sivu -nappia. Lähteitä kannattaa merkitä, koska voi olla ettei asiasta ole yksimielisyyttä niin ettei se mene heti roskiin. Etköhän näillä pääse alkuun. Kaikkea hyvää t. --Höyhens 11. huhtikuuta 2006 kello 21.01 (UTC)

[muokkaa] Kommentti ja Seppoilmari- suomalaisen vastaus

Tätä aihepiiriä käsitellään jo artikkelissa Kalevi Wiikin teoria suomalaisten alkuperästä. Vaikutelmaksi nousee, että tässä halutaan nyt väkisin yhdistää genetiikan ja arkeologian käsitykset Euroopan asutushistoriasta Wiikin kielitieteellisiin tulkintoihin, joita on kritisoitu ankarasti. Euroopan asutushistoriaa jääkauden jälkeen voisi kuitenkin olla syytä käsitellä omassa artikkelissaan pelkästään arkeologian ja geenitutkimuksen näkökulmasta sotkematta siihen mukaan Wiikin teorioita. Geneettisellä alkuperällä ei tarvitse olla yhteyttä kielen alkuperään. Arkeologiset löydöt puolestaan kertovat esinekulttuurista, eri ihmisyhteisöjen vuorovaikutuksesta, sosiaalisesta järjestelmästä, elinkeinoista ja rituaaleista, mutta eivät esihistoriallisista kielistä. Tässä on hyvän artikkelin aineksia, mutta ei ihan tällaisenaan. Yst. terv 217.30.179.130 12. huhtikuuta 2006 kello 15.37 (UTC)

Euroopan alueen väestöjen muutosta 36.000 eaa- nyt... ei ole Wikipediassa. Kuitenkin Brocan.keskus oli jo Cromagnoneilla eli jotain puhetta varmasti oli. Kun puhumme väestöistä voimme liittää hypoteettisen ajatuksen mitä kieltä on mahdollisesti puhuttu, koska se antaa mahdollisuuden sellaiseen jatkumoon joka sevittää kielitieteen ONGELMAn. Kielitieteellinen tutkimus jää n. 4000 eaa taaksepäin, mutta miksi teoriaa ei voisi muiden tieteiden perusteella vetää 36.00 eaa, jos siihen on looginen mahdollisuus ja genetiikan ja arkeologian tulokset antavat siihen mahdollisuuden. Arkeologiset kulttuurit selvittävät väestöjen toimeentulosysteemejä ja sen mm. ovatko alueet metsästäjä kulttuurien tai mv- kultturien asuttamia.

Tämän artikkelin hypoteesissa onkin tärkeintä se, mikä tapahtumaketju on sellainen, joka arkeologisin ja geneettisen nykytiedon perusteella toteuttaa sellaisen yhtälön, miksi nyt , tällä hetkellä mm. pohjoissaamelaisten ja unkarilaisten kielet ovat sukulaiskieliä, mutta väestöt eivät ole geneettisesti sukulaisia, ja miksi germaanit ja pohjoisslaavit ovat kuitenkin kielierosta huolimatta läheisempiä geneettisiä sukulasia suomalaisten /virolaisten kanssa. Onkin ajateltava, että tilanne Euroopassa onkin ollut sellainen, että suomalaisten metsästäjäväestöjen käytössä on ollut hyvin laajat suurriistan metsästysalueet (18.000- 5.000 eaa, eihän varsinkaan suurriistan metsästys onnistu suppealla alueella). Tästä Euroopan laajan alueen lähtökohdasta löytyy vastaus, miksi Uralin takaiset unkarilaisten heimot ja läntiset baski/pohjoissaamelaiset ja miksei Volgan mutkalaisetkin, puhuvat nykyään edelleen alkuperäistä sitä laajan alueen metsästyssuomalaista kieltä (uralilaista kieltä). Se että osa unkarilaisista väestöistä kiersi "ratsastaja kansana" nykyisille Balatonin /Karpaaattienlaakson alueille Uralilta, on tiedossa, mutta tämä hypoteesi selvittää miksi unkarilaisten kieli on samaa laajan alueen suomalaiskieliä. Ks. tarkemmin teksti.

Edellä ole artikkelini on monista eri tietolähteistä tehty yhteenveto, aion kaikki ne lähteet tuoda julki artikkelissani, kunhan löydän siihen riittävästi aikaa.

Tässä artikkelissani on myös mukana KaleviWiikin nerokas ajatus kielenvaihdosta, joka on täysin mahdollista (tieteellisesti merkittävä); esimerkkinä ja vertailuna 1600 AD jälkeen tapahtunut tosiasia Etelä-Amerikasta ja Venäjän "suomalaisalueilla" vieläkin. Tosiasiallisesti historiallisena aikana on Etelä ja Väli-Amerikassa on tapahtunut kielenvaihto, väestö puhuu nyt espanjaa (BRAS. portugalia). Väestön geneettinen pohja ei kuitenkaan vaihdu, korkeintaan 10% on espanjalaista.Väestö vuonna 2000 ei ole espanjalaisia geneettisesti, vaan alkuperäisväestöä ainakin 90%:sti intiaaneja jne. Siis intiaanella on nyt prestiisiväestön lingua franca kieli espanja, mutta väestö on geneettisesti intiaanja..

Sama on tapahtunut mv- väestön saapuessa mm. Alppien pohjoispuolelle ns. metsästyssuomalaisten alueelle, metsästyssuomalaisten kieli on vaihtunut IE-kieleen ja on syntynyt germaanin jne. kielet. Mutta tämän väestön geneettinen jatkumo nykypäiviin asti on 75%:sti metsästyssuomalaisten, koska mv -migraatio on tutkimustenkin mukaan n. 20% ja Kurgan 5% , muita merkittäviä muuttoja Eurooppaan ei ole 5500 eaa jälkeen tapahtunut ((Renfrew- premissi, IE- maanviljelyn merkitys kieleen).

Kiitän kiinnostunutta, ja arvosteluun on varmaan aihetta, mutta perustelen näkemystäni artikkelin edetessä ja yritän saada artikkelini valmiiksi viikon kahden kuluessa. Terveisin--suomalainen 12. huhtikuuta 2006 kello 19.05 (UTC)

Siirrän tämän komennttiosan kokonaisuudessaan käyttäjäsivulle, keskustelua varten. Tämä artikkeli on vielä kesken, jatkan sen kehittelyä, ja siirrän sen sitten artikkelisivuksi, muokattavaksi jne. kun katson asiatietojen riittäväksi ja pohjatyöni olevan sellaisessa kunnossa--suomalainen 14. huhtikuuta 2006 kello 14.46 (UTC).

Tämä on erittäin kiinnostava artikkelin aihe. Sanon kuitenkin varmuudeksi, että artikkeliasi ei varmaankaan voida hyväksyä tänne, jos siinä asetutaan avoimesti Kalevi Wiikin kiistellyn teorian taakse. Wikipedia ei voi ottaa kantaa tieteellisiin kiistoihin, vaan Wikipedia kertoo kiistojen eri osapuolten näkemyksistä. Suositan siis, että pidät artikkelin rakenteessa genetiikan ja arkeologian yleisesti hyväksytyt käsitykset riitävän selvästi erillään kielitieteellisistä spekulaatioista. Tosiasiaksi jää, että ei ole olemassa mitään yksimielisyyttä siitä, miten laajalla alueella suomalais-ugrilaisia kieliä on puhuttu tai mistä saakka niitä on puhuttu Suomen alueella. Kritiikistä huolimatta toivon, että jatkat artikkelin parissa! 80.74.210.176 14. huhtikuuta 2006 kello 16.57 (UTC)

En asetu kenenkään kieliteorian taakse tai väitä sellaista. Tarkoitukseni on esittää sellainen väestöjen kehitysteoria, jolle löytyy arkeologista ja geneettistä näyttöä. Jos siinä ohessa on osoitettavissa ko. väestömuutosten /migraatioiden perusteella todennäköinen hypoteesi siitä, miten puhuttu kieli olisi voinut muuttua kielenvaihdon perusteella, niin keskusteltakoon asiasta.

Kuten akateemikko Päiviö Tommila kirjoitti Tieteessä Tapahtuu 3/2004 s.7: "Ryhtymättä tässä erotumariksivoi todeta, että ainakin yhden päämäärän Wiik on saavuttanut: suomalaisten syntyjuuria koskeva tutkimus on joutunut vilkkaaseen liiketilaan, josta päästään eteenpäin vain eri tieteen alojen yhteistyöllä."

Olen ihmetellyt, miksi muidenkin tieteiden on rajoituttava esittämästä teoriaa perimän muutoksista Euroopassa, jos siihen liittyvä kieliteoriaa ei "jostain" syystä haluta. Kielitutkimusta on tehtävä yhdessä muiden tieteiden kanssa. Monella tieteen alalla tehdään hypoteeseja, koska aika ja tiedot muuttuvat niin, että aikaisemmin "mahdottomat" asiat ovat nykyisin perusteltavissa.Jos perimäteorian ohessa kieliteorian ongelmakohtiin on löytymässä nykyistä ymmärrettävämpi hypoteesi, kehitettäköön myös kieliteoriaa nykyisestä eteenpäin, kuten akateeemikko Päiviö Tommila antaa ymmärtää, myös muiden tieteen alojen näkemykset huomioiden ja niiden kanssa YHTEISTYÖLLÄ. Uskallan kuitenkin ottaa asian esille, koska kyse on ihmisen kehityksestä, jossa perimä, asumisen ja elämisen olosuhteet ja puhe kulkevat yhdessä (olen keskustellut poikkitieteellisyydestä ja kielitieteen ongelmasta edesmenneen ansiokkaan arkeologimme Ari Siiriäisen kanssa 2002). Kielen merkityksestä kertoo mm. suurriistan metsästäjien, suuren joukon yhteistyö, on tehtävä yhteistyötä yhteisellä lingua-franca metsästyskielellä muutoin mammutin kaato ei onnistu, kieli on ollut cromagnon -ural, josta Ukrainan refugissa kehittynyt metsästäjäsuomalainen kieli n. 16.000 eaa.

Eurooppalaisten suomalainen perimä artikkelini, hyväksyy kielenvaihtoteorian ja se sisältää mm. Volgan-mutka teorian, mutta laajemmin. Metsästäjäsuomalaisten laaja-alue Euroopassa argeologisten kulttuurien perusteella sopii perusteeksi kirjoittamalleni perimä artikkelille. Se selittää miksi esim. pohjoissaamelaiset ja unkarilaiset eri puolilla Eurooppaa puhuvat samaa m-suomalaiskieltä ovat kuitenkin eri geneettistä haplotyyppiä kuin suomalaiset/virolaiset. Kielikehitys ei ole ollut kivikaudella etninen siirtymä, vaan kielenvaidolla on uuden kulttuurin tilanteessa (mv-kulttuuri) huomattavasti suurempi merkitys (Ks. teksti luonnosja edellä komentti espanjalaiskielisistä Etelä-Amerikasta - väestön geenit pääasiassa kuitenkin intiaanien)). Olisi erikoista jos perimä artikkeli, jossa lisähypoteesina on kielienvaihtoteoria, pitää kielihypoteesin vuoksi hylätä. Kuitenkin pääosa artikkelistani perustuu perimään ja toimeentulosysteemien muutoksiin Euroopassa. Ihmettelen ja olen olemassa.--suomalainen 14. huhtikuuta 2006 kello 18.23 (UTC)

[muokkaa] Artikkelin nimestä

Tervehdys taas. Jos olet luomassa sellaista, joka ei sovellu Kalevi Wiikinkään teoriaan, sitä tuskin wikipediassa on. Siispä laita sen nimeksi se nimi minkä haluat. Kirjoita se tuohon etsi-kenttään vasemmalle ja sitten paina Siirry-nappia ja sitten kun tulee vastaan punainen teksti "Voit luoda aiheesta uuden artikkelin" niin paina siitä hiiren vasemmalla napilla. Sitten voit alkaa kirjoitella terv. --Höyhens 17. huhtikuuta 2006 kello 18.02 (UTC)

No niin, lopultakin "valmis", olen nyt siirtänyt artikkelini Eurooppalaisten suomalainen perimä Wikipedian sivuille.

Olen yrittänyt korjata tekstiä Wikipediamaisemmaksi, mutta olenko onnistunut, siitä voivat nyt kaikki sanoa mielipiteensä jamuokata tekstiä. En osaa tehdä lähdeluettelosta luettelo muotoa? Miten tämä jatkuu, onko artikkeli nyt arvioitavana vai miten menetellään, vastaanko keskusteluihin vai mikä on systeeemi, en vielä tunne kaikkia toimintatapoja.--suomalainen 18. huhtikuuta 2006 kello 08.44 (UTC)

[muokkaa] Eurooppalaisten suomalainen perimä (Seppoilmari Liukko)

Artikkeli ei vielä ole siirretty vertailtavaksi Wikipediaan ei ole tehty pyyntöä, miten ja milloin se tehdään? Vastaan mielelläni keskusteluun ja kommentteihin artikkelista , alkuperäinen tässä [[2]] , Eurooppalaisten suomalainen perimä tällä sivulla. Kiitokset mielenkiinnosta --suomalainen 18. huhtikuuta 2006 kello 09.33 (UTC)

Melkein kaikki jutut kielenvaihdosta näyttävät pohjaavan Kalevi Wiikin kiistanalaiseen teoriaan, eikä niitä voi esittää tuolla tavalla yhtenä totuutena. Siirsin artikkelin nimelle "eurooppalaisten alkuperä".--ML 18. huhtikuuta 2006 kello 10.46 (UTC)

käyttäjälle ML: Olisi kannattanut lukea tarkemmin lähdeviitteet arkeologian prof. Ari Siiriäisen, arkeologian toht. Hannu Takalan todennäköisyys maininnat Orimattilan ja Lahden Ristolan ja Kundan kulttuurin yhteydet ja arkeologi Hans Peter Schulzin maininnat kulttuureista, joiden jatkumoa on suomalainen väestö mm. Suomessa. Toivottavasti joku toinen lukee koko tekstin ennen kuin muokkaa tekstistä, sen idean, jolla saataisiin selkeämmät vastaukset saamelaisille ja unkarilaisille ja varsinaisille geneettisille suomalaisten sukulaiskansoille. Toivoisin tasapuolista Wikipediaa. --suomalainen 18. huhtikuuta 2006 kello 11.09 (UTC)

Eräs ongelma tietääkseni onkin juuri siinä, että arkeologinen yhteys ei osoita kielellistä yhteyttä, toisin kuin Wiik esittää.--ML 18. huhtikuuta 2006 kello 11.12 (UTC)

Kielellinen yhteys on todettu, Kundan kulttuuri on samaa kuin suomalaisten ja "virolaisten n. 10.000 eaa ja 8500 eaa lähtien, kun jäään väistyminen Suomen alueelle mahdollisti. Jos kulttuuri on jatkunut Suomessa Kundan siirtymästä samanlaisena jo 8700 eaa alkaen (Orimattila) ja josta mm. Ari Siiriäinen on lausunut samaa on jatkuvuus väestö ja kieli todennäköisempää, kuin joku muu vaihtoehto . Muinaistutkijan kalastus Antreassa on merkitty suomalaiseksi n. 8 300 eaa. Väestö ja kieli ei todellakaan esim. Venäjän alueen kielenvaihdos suorittaneissa suomalaisissa ole sama asia, puhuvat venäjää ovat silti em. suomalaisia, myös Etelä- Aamerikan intiaanit puhuvat espanjaa, mutta eivät ole espanjalaisia. Suomalaisen väestön laajan-alueen (ei ole KW:n teoriaa) olemassaolo selittää unkarilaisten ja saamelaisten "samankielisyyden" vaikka eivät ole geenisukulsisia suomalaisten kanssa. Tarkempi analyysi kokonaisyydesta olisi paikallaan.--suomalainen 18. huhtikuuta 2006 kello 11.21 (UTC)

Mielestäni kieliteoria kuuluu arkeologian rinnalle (myös 35.000 - 4000 eaa ajalta), jos esim. geenitutkimus ja antropologia antavat samansuuntaisia osviittoja. Jos kielentutkimus ei ulotu kuin 4000 vuoden taakse, niin kielen tutkijoilla ei sitten ole mahdollisuutta puuttua arkeologien ja geneetikkojen arvioihin tai hypoteeseihin. Sehän olisi kummallista, jos fyysikko voisi estää kemian tutkijaa, jos on löytynyt samaa asiaa sivuavaa tietoa, jotain mitä fyysikko ei ole vielä löytänyt. Arkeologia ja genetiikka tutkii mm. menneisyyttä, kyse on ihmisen kehitystä, jossa perimä, asumisen ja elämisen olosuhteet ja puhe kulkevat yhdessä. Olosuhteita, perimää/puhekieltä on tutkittava myös poikkitieteellisesti, jota akateemikko Päiviö Tommila edellytti, tarkoittaen myös kielitiedettä ymmärtämään ja tutkimaan osaltaan muiden tieteiden tutkimustuloksia. PS.Tähän asiaan liityyen olen keskustellut poikkitieteellisyydestä ja kielitieteen ongelmasta prof. Ari Siiriäisen kanssa 2002, ks. poistettu teksti --suomalainen 18. huhtikuuta 2006 kello 12.04 (UTC).

Teoria että eurooppalaiset olisivat aiemmin puhuneet uralilaisia kieliä on silti vähintäänkin kiistanalainen (esim. [3]). Tuo artikkeli kannattaisi kasata vain arkeologisen ja geneettisen tiedon pohjalta, ja käsitellä nuo kiistanalaiset kielenvaihtoteoriat jossain omassa osiossaan (itse asissa niitä kyllä jo käsitellään artikkelissa Kalevi Wiikin teoria. --ML 18. huhtikuuta 2006 kello 12.09 (UTC)

Onko mahdollista saada osa tai pääosa artikkelin tekstistä palautettua, koska minulla ei jäänyt siitä mitään muistiin (kirjoitin ja täydensin sitä), kun se jo joutui lyhennetyksi (kiistanalaisuudesta Kaltion teksti vastauksena ML:lle [[4]]). Poistetussa osiossa oli paljonkin permään ja arkeologiaan liittyvää perustelua lähdeviitteineen, oliko oikein, että satunnainen lukija voi poistaa muilta sellaista tekstiä, jjonka joku toinen voisi hyväksyä?? --suomalainen 18. huhtikuuta 2006 kello 13.55 (UTC)

Sen saa artikkelin historiasta ja klikkaamalla vanhempaa versiota. Wikipediaan ottamiseen ei riitä, että joku voisi sen hyväksyä, vaan pitää olla tieteellisesti yleisesti hyväksyttä. --ML 18. huhtikuuta 2006 kello 13.59 (UTC)

Voiko artikkelista poistaa asian (tarkemmin perustelematta- joku)kuka tahansa? Vaikka artikkelin poistetuissa osissa on tieteellistä hyväksyntää "arkeologia- genetiikka-" tieteiden puolelta kaytsottuna.. toivon, että artikkelin lyhentäjällä on riittävästi tietellistä kompetenssia.--suomalainen 18. huhtikuuta 2006 kello 14.18 (UTC)

Olihan siellä perässä lista lähteitä, mutta lähdeviittaukset puuttuivat. Semmoisen teksti voi kyllä periaatteessa poistaa kuka tahansa, varsinkin kun lähteiden joukossa oli pari lähdearvoltaan kiistanalaista (Kalevi Wiik ja Carelia-lehti yms.). --ML 18. huhtikuuta 2006 kello 14.26 (UTC)

Lähdeviitteitä en ole ehtinyt laittaa, ko. kohta, koska olin vasta tänä aamuna 18.4.2006 tekemässä artikkeliani ja sitten se muutettiin, en väitä etteikö toistoa ja virheitä ole, mutta pääosin lähdeviitteet voitaisiin asettaa oikeisiin paikkoihin, jos teksti ilmestyisi takaisin. Ja ole jo huomannut, että teksti on arvoton jos lähdeviitteessä on K.Wiik ja Carelia lehti, poistettakoon ne jos on niin tärkeää... mutta lähdeaineiston perusteella on saatu looginen esitys, jonka perään ei kukaan eikä Ml-osoita kiinnostusta. Miksi?. Voitaisiinko pääosa artikkelistani palauttaa ja yritän lähdeviitteillä osoittaa tarkemmin sanottavani. Onko mahdollista?--suomalainen 18. huhtikuuta 2006 kello 14.39 (UTC)

[muokkaa] Kyselet lähdeviitteiden merkinnästä

Mikäli lähteesi eivät ole internetissä vaan pelkästään kirjallisuutta, kannattaa mainita kirjoista tarkat sivunnumerot. Erityisen tärkeää tämä on silloin jos asioista syntyy kiistanalaisia tulkintoja. Lähteiden paikkansapitävyys on silloin helpommin tulkittavissa. Toisaalta suoraa tekstiähän ei saa kopioida. --Höyhens 20. huhtikuuta 2006 kello 10.52 (UTC)

Kysyit lähdeviitteiden teosta. Minusta sinä olet laittanut lähteet aika hyvin artikkkelin alaosaan, paremmin kuin moni muu. Jos haluat saada ne lähteet nimenomaan internetistä, on asia toinen ja ne on mahdollista kirjoittaa internet-osoitteen perusteella. Esimerkiksi merkintä (katso muokkauksen alta) Veikkauksen sivut näkyy tällä tavalla.

Jos kirjalähteistä kysyt, niistä voi olla monta mieltä, esimerkiksi ML:n kanssa on helppo päästä kinastelemaan, mutta enimmäkseen kirjalähteesi kai ovat ihan kiistattomia. Artikkelissasi on toki vielä stilisoinnin paikkoja, mutta kyllä se siitä järjestyy kunhan muistat meitä muistuttaa terv. --Höyhens 22. huhtikuuta 2006 kello 23.19 (UTC)

[muokkaa] Kostenkin

En oikein ymmärrä mitä tuo artikkeli Kostenkin oikein käsittelee? Meillä on jo artikkeli Gravetten kulttuuri. -- Jniemenmaa 20. huhtikuuta 2006 kello 10.34 (UTC)

Taisin jo ehtiä sivullesi, kysyn vaan miten näitä lähdeviitteitä asetellaan, 63 vuotta ikää, ei taida enää onnistua, ainakan ilman neuvoja,--suomalainen 20. huhtikuuta 2006 kello 10.46 (UTC)

Ok, mille sivulle aioit laittaa noita lähteitä? Sivulla Ohje:Merkitse lähteet on ohjeita miten nuo lähteet pitäisi ilmoittaa. -- Jniemenmaa 20. huhtikuuta 2006 kello 10.56 (UTC)

Kiitokset neuvosta. Yritän tarkentaa lähdeviitteillä artikkeliani (pohjaa /tynkää?) eurooppalaisten "suomalaiset" juuret, tutkijoiden arkeologien ja geneetikkojen määritelmillä, joita minulla kyllä oli alkuperäisssäkin, mutta keskeneräisen kirjoitukseni lyhennettiin, enkä ehtinyt, enkä osannutkaan selvittää tarpeeksi lähdeviitteillä, ilmeisesti. Nyt kuitenkin lisään niitä, lähdeluettelon listan nroilla ja kirjallisuudesta tarkemmilla sivunumeroilla, ehkä nyt osaan, katson Ohje sivun ohjeita.--suomalainen 20. huhtikuuta 2006 kello 11.10 (UTC)

Toinen ongelma on miten sanan, esim. Kostenki tai Eem-kausi saa aktivoitua (siniseksi?).--suomalainen 20. huhtikuuta 2006 kello 11.10 (UTC)

Aha, nyt käsitän mitä tarkoitit aktivoimisella. Sininen linkki tarkoittaa vain että sen niminen artikkeli on olemassa, punainen taas ettei artikkelia vielä ole luotu. Mistään aktivoimisesta ei ole kysymys vaan uuden artikkelin luomisesta. Seuraavat ohjesivut kannattaa lukea: Ohje:Tyyliopas/Artikkelin nimi ja Ohje:Tyyliopas/Artikkelin rakenne -- Jniemenmaa 20. huhtikuuta 2006 kello 11.20 (UTC)

Muuten hakasulun saa painamalla AltGr-näppäintä ja sitten samalla 8 tai 9-näppäintä. Pystyviivan saa AltGr- ja siihen samalla < -näppäintä (ainakin minun koneellani). Jatkoja t. --Höyhens 20. huhtikuuta 2006 kello 11.28 (UTC)

Kiitokset, olen vähän uusavuton, mutta sitkeä..--suomalainen 20. huhtikuuta 2006 kello 11.32 (UTC)

[muokkaa] Aloittamisen vaikeutta

Hei, vaikutit lisänneesi parin artikkelin alkuun omat mielipiteesi sisältäneen osion tekstiä lukematta edes koko artikkelia. Näin samoja asioita käsitellään useassa kohdassa. Teethän tästä lähtien muokkaukset niihin kohtiin artikkelia, joihin ne kuuluvat. Eli käsittele asiaa siellä missä siihen liittyviä asioita jo käsitellään. Myös lisäämäsi tekstin todisteleva sävy ei ole hyvästä. Kerro lähteet ja kerro asiasta käydystä keskustelusta- muista neutraali näkökulma. Tuohirulla 22. helmikuuta 2006 kello 12.04 (UTC)

Kiinnitä huomiota Tuohirullan ohjeisiin ja käy myös vilkaisemassa artikkelia Suomalaisten alkuperä, joka liittyy paremmin tekemiisi muokkauksiin.

[muokkaa] Keskustelusivun tyhjennys

Tekstin poistaminen keskustelusivulta on kiellettyä. --Jetman 1. huhtikuuta 2006 kello 11.37 (UTC)

Jos jatkat tekstin poistamista keskustelusivultasi, toimintasi voidaan tulkita vandalismiksi. Ole hyvä ja lopeta. --Jetman 1. huhtikuuta 2006 kello 11.41 (UTC)

[muokkaa] Puolustautuakin saa, toivottavasti, jos on väärinkäsitys

On se nyt kumma jos ei "aikamies" ymmärrä mitä täällä yritetään kertoa... Onkohan burokraatin**** neuvot jääneet innostuksissasi ymmärtämättä? Liitän tämän ohjeet luettavakis ajatuksella, ja tovon että seuraavat aloittelijat eivät saa "TURHAA" vandaali nimitystä. Ei sitä kannata viljellä, jos toivomme molemmat asiallista Wikipedian kehitystä. Terveisin SL

Katsotaampa mm. Byrokraatti MikkoM*** tekstiä: Uusien tulokkaiden kokeilut. Usein uudet tulokkaat kokeilevat, voivatko he todellakin muokata mitä tahansa artikkelia. Tällaiset sotkut eivät ole vandalismia, ja tekijä tulisi toivottaa tervetulleeksi Wikipediaan ja ohjata hiekkalaatikolle mahdollisia lisäkokeiluja varten

Voisitko kertoa miten allekirjoitus tehdään, jos nimeni tai nimikirjaimeni eivät riitä keskustelussamme jonka voisit kohteliaalla vastauklsella lopettaa. Jos haluat?

Et osannut lukea antamaani varoitusta? Oli miten oli, kunhan MikkoM vaihtaa käyttäjänimesi, mitään ongelmaa ei (kai) enää ole. Ja allekirjoituksen voi lisätä klikkaamalla tekstinmuokkausruudun yläpuolella olevan työkalurivin toiseksi viimeistä kuvaketta tai kirjoittamalla suomalainen 2. huhtikuuta 2006 kello 20.12 (UTC) (neljä tildeä). --Jetman 2. huhtikuuta 2006 kello 14.45 (UTC) Kiitokset neuvoista, asiasta on nyt annettu selvityksiä ja sen uusi käyttäjäkin on ymmärtänyt.--suomalainen 2. huhtikuuta 2006 kello 20.14 (UTC)

[muokkaa] Nimimerkin vaihto

Keskustelusivullani kerroit, että poistit arvostelua keskustelusivultasi, koska esiinnyt täällä oikealla nimelläsi. Voit pyytää byrokraatilta nimimerkin vaihtoa. --Jetman 1. huhtikuuta 2006 kello 15.16 (UTC)

[muokkaa] Närkästymisestä

Minun mielestäni melkoisen turha närkästyä täysin asiallisista toimituksellisista ohjeista ja alkaa väittää, että on joutunut arvostelun kohteeksi ja tehdä siitä numeroa ihan vain siksi, että saa kokeneemmalta ohjeita. Tuohirullan ohjeet olivat kyllä asialliset, niitä ei todellakaan kannata tulkita arvosteluksi. --KenSentMe 1. huhtikuuta 2006 kello 15.55 (UTC)

Seppo: En ymmärtänyt keskustelusivulleni kirjoittamasi (sivun layoutin rikkovan) palautteen asiasisältöä. Sen verran tajusin alusta, että Tuohirulla ei mielestäsi olisi saanut neuvoa sinua ja närkästyit siitä. Miksi ihmeessä ei saisi neuvoa? Jos joku tekee ilmiselvän virheen, ainakin itse toivoisin että minua vastaavassa tilanteessa neuvottaisiin ja opastettaisiin, ettei kaikkea joudu kantapään ja vaikeimman kautta opettelemaan. Mitä tulee täällä mainittuun vandalismiin, niin sinulle sanottiin aivan asiallisesti, että jos jatkat moista toimintaa, se saatetaan tulkita vandalismiksi ja sinua kehotettiin lopettamaan moinen toiminta ennenkuin joku oikeasti tulkitsee sen vandalismiksi. Minun nähdäkseni tuossakaan ohjeistuksessa ei ole mitään väärää tai pahantahtoista. --KenSentMe 2. huhtikuuta 2006 kello 14.40 (UTC)

[muokkaa] Uusien käyttäjien kokeilut

Jep, olet oikeassa, uusien käyttäjien kokeilut eivät ole vandalismia, mutta koska sinulle oli jo kerrottu, että keskustelusivun tyhjentäminen on kiellettyä, varoitukseni oli ihan aiheellinen. (tämä siis viitaten KenSentMe:n keskustelusivulle lähettämääsi viestiin) --Jetman 2. huhtikuuta 2006 kello 14.14 (UTC)

[muokkaa] Uusien viestien lähettäminen

Kun lähetät jollekin käyttäjälle uuden viestin, laitathan sen aina sivun loppuun, kiitos. Muistathan myös allekirjoittaa viestisi. --Jetman 2. huhtikuuta 2006 kello 14.33 (UTC)

[muokkaa] Käyttäjänimen muutos

Käyttäjänimesi on nyt muutettu. —MikkoM (♫) 2. huhtikuuta 2006 kello 16.05 (UTC)

[muokkaa] Käyttäjäsivu

Moi! Tyhjensit käyttäjäsivusi, joten oletan että haluat poistaa sen. Jos haluat että se poistetaan, lisää sinne merkintä {{roskaa}}. Eipä tässä muuta. --TeVe 2. huhtikuuta 2006 kello 20.07 (UTC)

== Kiitos vinkistä == Roskaa--suomalainen 2. huhtikuuta 2006 kello 20.15 (UTC)

[muokkaa] Alasivulla, artikkeli kirj. seppo liukko

Artikkelin Alasivulla tarkoitus jäi minulle vähän epäselväksi. Se pitäisi kai yhdistää johonkin muuhun artikkeliin? -- Jniemenmaa 7. huhtikuuta 2006 kello 10.22 (UTC)

Aivan mielenkiinnosta, voisitko kertoa lähdeteokset jotka ovat tämän alasivulla olevan artikkelin taustalla? --Myrtti <3 11. huhtikuuta 2006 kello 05.50 (UTC)

Olen harrastanut yli 20 vuotta suomalaisten esihistoriaa. Olen perehtynyt Tvärminnestä alkaen tieteellisiin tutkimuksiin koskien Euroopan ja Suomen juuria. Kirjoituksen on lyhennelmä 2005 kirjoittamastani kirjallisuustutkimuksestani, tekstistä joka on 31 sivuinen, jossa on mainittu kirjoituksen lähdeteokset. Jos halua koko ko. tekstin olen valmis sellaisen lähettämään. Olen uusi täällä Wikipediasa enkä oikein vielä tiedä miten täällä menetellään, ja teenkö aina oikein .. Siksi haluaisin vaikka e-mailin johon voin kyllä laittaa tekstini... tai voisitko kertoa miten menettelen...--suomalainen 11. huhtikuuta 2006 kello 05.59 (UTC)

(vastaan tällä sivulla, koska silloin keskustelu pysyy paremmin seurattavana) Onko kyseessä siis oma tutkimuksesi? Onko se julkaistu jossain tieteellisessä artikkelisarjassa? Kannattaa laittaa tuohon artikkeliin ne samat lähdetiedot jotka siinä 31-sivuisessa kirjoituksessa on niiltä osin, kun ne ovat tämän lyhennelmän kannalta relevantteja. Lähdetiedot ja tämän kirjoitelmasi julkaisutiedot ovat tärkeitä, sillä niillä artikkelin asiasisältö voidaan todentaa ja se voidaan hyväksyä viralliseen artikkeliavaruuteen. --Myrtti <3 11. huhtikuuta 2006 kello 06.03 (UTC)

Olen esitelmöinyt aiheesta n. kymmenen kertaa. Olen kirjoittanut aiheesta pidemmän kirjallisuustutkimmukseni 1996-1998, ja parannellut tekstiäni aina kun jokin tutkimustulos osuu silmiini. Vuonna 2005 kalevalanpäivää ennen tarkistin kirjoittamiani asioita alla olevan lähdeluettelon mukaisista tutkimuksista ja kirjallisuudesta, tämä teksti on 31 sivuinen, jossa on lähdeviitteitä myös esim. geenitutkimuksiin viitaten.

Tässä sinulle luettelo:

Lähdeaineisto/kirjallisuutta (alkuperäinen kirjallisuustutkimus 24.2.2005 seppo liukko 31 sivua: Matti Huurre 9000 vuotta esihistoriaa, painos 2004 Kalevi Wiik 2002 Atena; Eurooppalaiset Juuret KW; Suomalaiset Juuret, Matt Ridley 2000 Art House; Perimä prof. Jouko Vahtola 2004 Otava; Jääkaudesta… Suomen Historia prof. Heikki Kirkinen päätoim.2004 Otava; Venäjän historia Herman Lindqvist 2003 WSOY; Ruotsin historia CARELIA-lehden kirjoitus 4/2002, venäläiset suomalaisilla geeneillä Miten menneisyyttämme tutkitaan /Tietolipas 180/SKS (mm. Kaisa Häkkinen, M-L Savontaus Geenit, U-M Kulonen, Kalevi Wiik, A. Parpola, Pirkko Ukkonen, Matti Huurre et.al.) Kaisa Häkkinen; Suomalaisten esihistoria kielitieteen valossa Tietolipas 147/SKS Esim. Suomen Historian Pikkujättiläinen WSOY/esihistoria prof. Ari Siiriäinen painokset 1987-2002 virhe/ korjaus 2003- painokseen Dos. Kimmo Katajala /2002 SKS; Suomalainen kapina Poikkitieteellinen symposiumi; SU- kielen ja genet. sekä arkeol. Tvärminne 1980 ja 2” 1997… Seppo Liukko kirjoitukset ja johtopäätelmät esihistoria esitelmistä ja hypoteesit 1991, 1996, 1998, 2000, 2002, 2005 ja 2006 --suomalainen 11. huhtikuuta 2006 kello 06.59 (UTC)

[muokkaa] Miten menetellä

Kysyit keskustelusivullani miten sinun tulisi menetellä. Tutustu siis ensin artikkeliin Suomalaisten alkuperä ja siihen liittyvään keskusteluun. Mikäli olet eri mieltä, voit muokata siinä olevaa tekstiä, mutta kannattaa käyttää yksilöitysä viitteitä ettei jouduta muokkaussotiin. Lähdekirjallisuudessakin voi olla erilaisia tulkintoja, jolloin Wikipedian neutraalin näkökulman periaatteen mukaisesti eri vaihtoehdot on tuotava tasapuolisesti esiin. Näin ollen jostain asiasta voi mainita: Lähteen X mukaan asia on niin, mutta lähteen Y mukaan näin. Edelleen jos aiot tehdä kirjoituksestasi kovin laajan, se kannattanee jakaa useammaksi artikkeliksi, joista on toisiinsa hyvä linkitys. Artikkelien keskustelusivut ovat sitä varten, että siellä voi taittaa peistä kiperistä kysymyksistä, jos niitä ilmenee. Lisäksi artikkeleihin voi liittää merkinnän kiistanalaisuudesta, jos siitä on kovin jyrkkiä mielipide-eroja, eikä se merkintä ole Wikipediassa kielletty henkilökohtainen hyökkäys, vaan merkintä siitä, että asian paikkansapitävyys on joiltain osin kyseenalaistettu. Yleensä näissä kysymyksissä päästään näillä suuntaviitoilla parhaaseen lopputulokseen. Lisäksi toivon artikkeleihin tietosanakirjamaista otetta, esseetyyli ei ole suositeltavaa. Äläkä närkästy, jos sinukin aloittamisiin artikkeleihin tehdään muokkauksia. Se on Wikipedian pääperiaate. Yhteistyöterveisin --Höyhens 11. huhtikuuta 2006 kello 08.37 (UTC)