Shōgi
Wikipedia
Shōgi (Japanin kenraalia tarkoittavasta sanasta shōgun) on shakkia muistuttava lautapeli, joka on kehittynyt Japanissa.
Shōgin nappulat:
- Kuningas (1 kpl, lyhenne K)
- Kultakenraali (2 kpl, lyhenne G)
- Hopeakenraali (2 kpl, lyhenne S)
- Ratsu (2 kpl, lyhenne N)
- Peitsi (2 kpl, lyhenne L)
- Lähetti (1 kpl B)
- Torni (1 kpl, lyhenne R)
- Sotilas (9 kpl, lyhenne P)
Shōgissa kaikki nappulat paitsi kuningas ja kultakenraali voidaan korottaa. Lisäksi nappuloita ei lyödä, vaan ne vangitaan. Vangitun nappulan voi ottaa myöhemmin käyttöön omalle puolelleen.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Pelin tavoite
Pelin tavoitteena on tehdä vastustajan kuninkaasta matti. Shōgissa ei voi sopia tasapeliä. Peli voi päättyä myös luovutukseen, sennichiteen (aseman toisto) tai jishōgiin (umpikuja).
[muokkaa] Ennen peliä
Kumpikin pelaaja asettaa nappulansa alla olevalla tavalla osoittamaan vastustajaa.
- Pelaajaa lähin rivi:
- Kuningas laitetaan keskelle
- Kultakenraalit kuninkaan molemmilla puolilla
- Hopeakenraalit kultakenraaleiden viereen
- Ratsut hopeakenraaleiden viereen
- Peitset kulmiin, ratsujen viereen
Nyt ensimmäisen rivin pitäisi olla |L|N|S|G|K|G|S|N|L|.
- Pelaajaa toiseksi lähin rivi:
- Lähetti vasemman ratsun eteen
- Torni oikean ratsun eteen
- Kolmanteen riviin pelaajasta katsottuna laitetaan 9 sotilasta
[muokkaa] Siirrot
- Kuningas voi siirtyä yhden ruudun mihin tahansa suuntaan.
- Torni voi siirtyä halutun matkan pysty- tai vaakasuoraan.
- Lähetti voi siirtyä halutun matkan vinottaissuuntiin.
- Kultakenraali voi siirtyä yhden ruudun mihin tahansa suuntaan, paitsi vinottain taakse.
- Hopeakenraali voi siirtyä yhden ruudun mihin tahansa suuntaan, paitsi suoraan sivuille tai suoraan taakse.
- Ratsu voi siirtyä samalla tavoin kuin shakissa, eli ensin yhden ruudun suoraan eteenpäin ja siitä yhden ruudun vinottain eteenpäin. Toisin kuin shakissa, ratsu ei voi siirtyä taaksepäin. Ratsu voi hypätä siirron ensimmäisessä ruudussa olevan nappulan yli.
- Peitsi voi siirtyä halutun matkan suoraan eteenpäin.
- Sotilas voi siirtyä yhden ruudun suoraan eteenpäin.
[muokkaa] Säännöt
Shōgia pelataan 9x9-laudalla, jonka alempaan päähän sijoitetaan mustat nappulat ja ylempään valkoiset. Nappuloiden ulkonäössä ei ole eroja, vaan kaikissa nappuloissa on niiden arvon kertovat kiinalaiset kirjoitusmerkit. Nappuloiden, paitsi kuninkaan ja kultakenraalien, alapuolella on merkit, jotka käännetään näkyviin nappulaa korotettaessa. Aluksi nappulat asetetaan alkuasetelmiin niin, että niiden kärki osoittaa kohti vastustajaa. Musta aloittaa pelin.
[muokkaa] Käsinappulat
Kun nappula liikkuu vastustajan nappulan päälle, se lyö vastustajan nappulan. Lyöty nappula ei joudu pois pelistä, vaan sen lyönyt pelaaja ottaa sen käsinappulaksi, joka asetetaan oikein päin pelilaudan oikealle puolelle. Halutessaan pelaaja voi siirron sijasta pudottaa yhden käsinappuloistaan pelilaudan tyhjään kohtaan.
[muokkaa] Rajoitukset
- Sotilasta ei saa pudottaa linjalle, jolla on jo oma korottamaton sotilas.
- Sotilasta ei saa pudottaa siten, että pudotus tekee samalla vastustajasta matin.
- Nappulaa ei saa pudottaa ruutuun, jossa sillä ei enää ole laillista siirtoa.
[muokkaa] Korotus
Nappulan voi halutessaan korottaa sen siirtyessä korotusalueelle, sen sisällä tai sieltä pois kääntämällä sen toinen puoli näkyviin siirron jälkeen. Korotusalue on pelilaudan kolme kauimmaista riviä eli ne rivit, joilla vastustajan nappulat ovat alkuasetelmassa. Kuningasta tai kultakenraalia ei voi korottaa. Jos käsinappula pudotetaan korotusalueelle, sen voi korottaa vasta seuraavalla siirrolla. Jos korotettu nappula lyödään, se palautuu normaaliin asemaansa peliin palatessaan.
- Korottunut torni saa oman siirtymiskykynsä lisäksi kuninkaan siirrot, eli se voi liikkua paitsi rajattomasti pysty- tai vaakasuoraan myös yhden ruudun viistoon.
- Korottunut lähetti saa oman siirtymiskykynsä lisäksi kuninkaan siirrot, eli se voi liikkua paitsi rajattomasti viistoon myös yhden ruudun pysty- tai vaakasuoraan.
- Korottuneet hopeakenraali, ratsu, peitsi ja sotilas siirtyvät kuten kultakenraali.
[muokkaa] Pelin lopetus
Peli päättyy, kun toinen kuninkaista on matitettu, eli se ei voi enää välttää lyödyksi tulemista. Jos käsinappuloita on vielä jäljellä, niitä voi pudottaa kuninkaan ja sitä uhkaavien nappuloiden väliin shakin purkamiseksi. Peli voi päättyä myös toisin.
[muokkaa] Aseman toisto (sennichite)
Peli päättyy tasan, kun seuraavat kolme ehtoa toistuvat neljä kertaa:
- asema laudalla on sama
- käsinappulat ovat samat
- siirtovuoro on sama.
Ikuinen shakki ei ole sallittua shōgissa, vaan shakkaavan pelaajan on vaihdettava siirtoa.
[muokkaa] Umpikuja (jishōgi)
Joskus harvoin voi käydä niin, että molemmat kuninkaat ovat liikkuneet korotusalueelle eli toiselle puolen lautaa. Tällöin peliä voi halutessaan vielä jatkaa, kunnes toinen pelaajista on siirtänyt kaikki nappulansa korotusalueelle suojattuina. Sitten lasketaan pisteet: jokainen nappula on yhden pisteen arvoinen paitsi torni ja lähetti, jotka ovat 5 pisteen arvoisia. Jos molemmilla pelaajilla on vähintään 24 pistettä, peli päättyy tasan, muutoin häviää se, jolla on vähemmän.
[muokkaa] Muuta
Shōgissa on monenlaisia puolustusasetelmia eli linnoituksia, joissa muut nappulat ryhmitellään suojaamaan kuningasta.
