Sijoituskoira
Wikipedia
Koiran sijoittaminen on koirankasvatuksessa käytetty termi, jolla tarkoitetaan koiran kauppaa lykkäävin ehdoin. Luovuttaja (yleensä koiran kasvattaja) ja vastaanottaja ("ostaja") tekevät sopimuksen koiran sijoittamisesta. Sijoituksessa koiran jalostusoikeus jää luovuttajalle ja koiran hallintaoikeus vastaanottajalle. Koiran omistusoikeus on luovuttajalla tai vaihtoehtoisesti luovuttajalla ja vastaanottajalla yhteisesti, kunnes sijoitussopimus raukeaa. Näytteilleasettamis- ja kilpailuoikeudesta sovitaan tapauskohtaisesti. Luovuttaja voi vaatia koirasta vakuusmaksun, jonka hän palauttaa vastaanottajalle, jos koiraa käytetään jalostukseen. Vakuusmaksu saa olla korkeintaan puolet pennun hinnasta.
Narttu sijoitetaan yleensä yhtä pentuetta vastaan. Mikäli kyseessä on erityisen arvokas koira, esimerkiksi tuontikoira, tai rodulla on yleensä pienet pentueet, voidaan sopia kahdesta pentueesta. Sijoitussopimus raukeaa, kun sovittu määrä pentueita on syntynyt. Yksikin kuollut pentu lasketaan pentueeksi. Sopimus raukeaa myös koiran täyttäessä kolme tai neljä vuotta (sopimukseen mukaan). Mikäli sopimus raukeaa iän perusteella, luovuttaja saa pitää vakuusmaksun. Vastaanottajalla on velvollisuus ilmoittaa nartun kiiman alkamisesta ja terveyteen liittyvistä asioista. Luovuttaja maksaa kaikki jalostukseen ja pennuttamiseen liittyvät kulut (jalostustarkastukset, lisäruoka ja -madotukset) ja vastaanottaja normaalit koiranpitoon liittyvät kulut (ruoka, rokotukset, koiravero). Suomen Kennelliitto suosittelee käytettäväksi Kennelliiton sijoitussopimuskaavaketta.
Myös uros voidaan sijoittaa, mutta siinä ehdot voivat olla erilaiset muun muassa astumisten määrän ja iän suhteen. Uroksen sijoituksesta ei ole saatavissa valmista sopimuskaavaketta.
